Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Suomen talous osoittaa elpymisen merkkejä. Talouden kasvu luo aiempaa paremmat edellytykset sekä uutta kasvua luoville investoinneille että uusien työpaikkojen synnylle. Talouden positiivisen vireen takana on muun muassa viennin kasvu. Vienti on vahvistunut useammalla toimialalla. Esimerkiksi viime viikkojen tiedot teollisuuden tilausten kasvusta kertovat tästä. Heinäkuun luvut näyttivät 68 prosentin kasvua edellisestä vuodesta. Investointeja kasvattavat etenkin yksityiset tuotannolliset investoinnit. Tuotannollisia investointeja vauhdittavat esimerkiksi teollisuuden kone- ja laiteinvestoinnit sekä datakeskuksiin liittyvät hankkeet. Datakeskusten rakentamisella ja toiminnalla voi olla merkittävä miljardiluokan vaikutus talouskasvuun. Tosin asiantuntijoiden mukaan hyödyt painottuvat voimakkaasti itse rakennusvaiheisiin ja epäsuoriin kerrannaisvaikutuksiin. On Suomen etu, että tämä tuo myös lisäarvoa meidän omalle datataloudellemme. Datakeskukset nostavat sähkön kysyntää. Tarvitaan siis sähköntuotantoa samassa tahdissa kuin kulutusta, lisää perus- ja säätövoimaa. Muistakaamme myös aiemmin tulleet hyvät uutiset meriteollisuudesta. Meyer Turku sai tilaukset Icon 6:sta ja Icon 7:stä, ja telakalla on näkyvyys tilauksille pitkälle 2030-luvulle. Lisäksi Suomessa rakennetaan nyt ennätysmäärä jäänmurtajia Yhdysvalloille, Kanadalle ja myös omaan käyttöön Väylävirastolle. Julkisen puolen investointeja lisäävät puolustushankinnat, tosin niissä vaikutus kotimaiseen tuotantoon riippuu tuontipainotteisuudesta. Suomeen on kuitenkin syntynyt voimakas puolustusteollisuuden toimiala. Tesin noin kuukauden vanha raportti otsikoi: ”Suomalaisia puolustusalan yrityksiä syntyy kiihtyvällä vauhdilla, ja yritykset hakevat voimakasta kasvua.” Uusia alan yrityksiä syntyy, liikevaihdot kasvavat, ja valtaosa yrityksistä on voimakkaan kasvuhaluisia. Tesin selvityksessä tunnistettiin 574 suomalaista puolustusalan yritystä. Tästä joukosta noin 200 on voimakasta kasvua hakevia puolustus- tai kaksikäyttö-startupeja ja noin 40 ydinliiketoiminnaltaan puolustussektorin vakiintuneempaa yritystä. Sen sijaan asuinrakennusinvestointien näkymät pysyttelevät edelleen varsin vaisuina. Suomen Pankin viikon takaisessa syyskuun väliennusteessa näkymä on lupaava. Positiivisen vireen arvioidaan jatkuvan ennustejaksolla aiempia vuosia selkeästi ripeämpänä. Talouden vahvistuessa korkeana pysytellyt työttömyys kääntyy hiljalleen laskuun. Nämä ovat erinomaisen positiivisia viestejä suhdannekäänteestä vuoden 2022 alun jälkeen, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Talouden kehitykseen liittyy kuitenkin yhä myös epävarmuuksia, mukaan lukien geopoliittiset riskit. Suomen Pankin arvion mukaan maailmantalouden näkymät ovat kuitenkin positiiviset huolimatta geopoliittisesta tilanteesta. Hallituskaudella toteutetut t&k-satsaukset, Tesin ja Finnveran sijoitus- ja rahoitusstrategiapainotukset sekä verotukselliset kasvutoimenpiteet voimistavat osaltaan kasvuedellytyksiä. Kasvuyrityskentällä onkin kuulunut viime aikoina erittäin hyviä uutisia. Esimerkiksi Iceye keräsi kesällä yli 450 miljoonan rahoituksen yli 10 miljardin euron arvonmäärityksellä. Oura on lehtitietojen mukaan listautumassa Yhdysvalloissa yli 16 miljardin arvolla. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan suurimmat kasvuyritykset yhteenlaskettuina kasvoivat edellisvuodesta 33 prosenttia liikevaihdolla mitattuna, ja niiden laskettu liikevoitto kääntyi voitolliseksi. Kasvuyritykset keräsivät viime vuonna ennätyksellisesti uutta pääomaa. Pääomasijoitusmarkkina on kehittynyt Suomessa suhteellisen hyvin, ja onkin hyvä muistaa, että yksityinen rahoitus on kasvun ensisijainen moottori, ja julkisen rahoituksen tehtävä on täydentää markkinoita, jakaa riskiä ja vivuttaa mukaan enemmän yksityistä pääomaa. Hallitus pitää kiinni parlamentaarisesti sovitusta tavoitteesta nostaa valtion t&k-rahoituksen määrä 1,2 prosenttiin bkt:stä vuonna 2030. Hallitus esittää, että valtion talousarvion mukainen t&k-rahoitus vuonna 2027 on yhteensä noin 3,4 miljardia euroa. Hallitus sopi kehysriihessä, että lakia valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta päivitetään siten, että siinä huomioidaan valtiovarainministeriön uusin talousennuste. Uusimman talousennusteen mukaan vuoden 2030 käypähintainen bkt-arvio on noin 340 miljardia euroa. Rahoituslain mukainen korotus on noin 230 miljoonaa euroa vuonna 27 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 27 suurimmat t&k-rahoituksen lisäykset kohdentuvat yritysten t&k-toiminnan vauhdittamiseen. Business Finlandin t&k-toimintaan kohdennettu valtuus nousee 160 miljoonalla eurolla yhteensä 786 miljoonaan euroon vuoteen 26 verrattuna. [Puhemies koputtaa] Elinvoimakeskuksille esitetään 15 miljoonan euron valtuutta kolmivuotisen kokeilun aloittamiseen, jonka määrärahavaikutus ensi vuodelle on arvioitu runsaaksi viideksi miljoonaksi euroksi. Kokeilulla pyritään lisäämään pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa ja tukemaan osaltaan siten myös alueellista kasvua. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen esitetään määrärahaa ensi vuodelle vajaa 11 miljoonaa euroa ja valtuutta runsaat 13 miljoonaa euroa. Momentille lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan esitetään määrärahaa tulevalle vuodelle 149 miljoonaa euroa ja valtuutta enintään 157 miljoonaa euroa. Painoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä t&k&i-toimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. VTT Oy:lle esitetään, erityisesti avustusmomentille, määrärahaa noin 62 miljoonaa euroa ja valtuutta enintään 27 miljoonaa euroa. Tällä mahdollistetaan kvanttitietokoneen hankinnan ja rakentamisen toteutus sekä Kvanttinovan ja Micronovan puhdastilaympäristön toteutus, jolla luodaan pohjaa Suomen uusien teknologioiden kehittymiselle. Määrärahan lisäys kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna on 17 miljoonaa euroa. VTT:n yleisavustusmomentille esitetään talousarviovuodelle 122 miljoonaa euroa, mikä vastaa kuluvan vuoden määrärahatasoa. Lisäksi vielä Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset Ukrainaan myönnetyistä vientitakuista: Eduskunnalta haetaan suostumus TEMille, että se voi korvata Finnvera Oyj:lle Ukrainaan kohdistuvan viennin ja investointien edistämiseksi vuosina 24—27 myönnetyn vientirahoituksen luottotappioita yhteensä enintään 200 miljoonaa euroa. Valtio korvaa antamansa sitoumuksen perusteella Finnvera Oyj:lle luotto- ja takaustappioita. Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi ottaa lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömät. Finnvera Oyj:n [Puhemies koputtaa] arvioidaan tekevän noin 5 000 rahoituspäätöstä ensi vuonna. — Kiitoksia.