Arvoisa puhemies! Suomen ja Euroopan on jatkettava puolustuksensa nopeaa vahvistamista. Venäjän muodostama sotilaallinen uhka on pitkäkestoinen ja vaikeasti ennakoitava. Venäjän tavoitteet eivät rajoitu Ukrainaan, vaan kyse on laajemmasta pyrkimyksestä muuttaa Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria ja rakentaa lähialueilleen vaikutusvallan kehää. Tämä edellyttää, että Suomen puolustuskyvyn vahvistaminen jatkuu ripeästi. Vuoden 2027 talousarvioehdotuksessa puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä seitsemän miljardia euroa. Tämä on yli 600 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Kasvu on merkittävä, mutta kasvusta lähes 250 miljoonaa euroa selittyy F-35-koneiden kotimaahan saapumiseen liittyviin arvonlisäveron kirjauksiin. Toinen kasvua selittävä tekijä on Ukrainan tukeminen. Hallituksen kevään kehysriihen linjausten mukaisesti vuoden 2027 talousarvio sisältää Ukrainan tuelle 200 miljoonan euron rahoituksen. Suomi tukee Ukrainan puolustustaistelua ja vahvistaa samalla kotimaista puolustusteollisuutta. Arvoisa puhemies! Vuoden 27 talousarvioehdotuksessa puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 1,8 miljardia euroa. Summa on merkittävä, ja sillä toimeenpannaan aiemmin päätettyjä hankintoja. Panostamme tällä budjetilla esimerkiksi droonientorjuntakykyyn, Maavoimien liikkuvuuteen ja johtamisjärjestelmiin. Puolustusmateriaalihankinnat sisältävät 1,3 miljardin kokoisen uuden tilausvaltuuden, jonka sisällä suurin kokonaisuus on kotimaiden räjähdetuotanto. Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään noin 2,6 miljardia euroa, mikä on samalla tasolla kuin vuonna 26. Hallituksen kevään kehysriihessä kertausharjoituksiin kohdennettiin lisärahoitusta, mikä on konkreettinen Puolustusvoimien toiminnan tasoa nostava toimi. Vuoden 27 talousarvioehdotus sisältää myös 186 miljoonan euron tilausvaltuuden järjestelmien huolto- ja varaosahankintoihin. F-35-hankkeen rahoitus on edelleen merkittävä, jopa puolitoista miljardia euroa. Summa sisältää vuoden 27 valuuttakurssitappioon varautumisen, noin 80 miljoonaa euroa. Uusien hävittäjien hankinta etenee suunnitellusti. Ensimmäiset koneet ovat jo saapuneet Suomeen, Rovaniemelle. Teollisen yhteistyön kautta suomalaiset yritykset osallistuvat F-35-järjestelmän tuotantoon ja ylläpitoon. Tällä mallilla saamme vahvistettua huoltovarmuutta, osaamista ja myös työllisyyttä eri puolilla Suomea. Laivue 2020 ‑hankkeen menot ovat noin 190 miljoonaa euroa. Varmistamme Merivoimien suorituskyvyn päivittämisen nykyajan vaatimusten ja tulevaisuuden tarpeiden mukaiselle tasolle. Nato-jäsenyyden kustannukset ovat noin 84 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi jäsenmaksuihin Natolle on budjetoitu 37 miljoonaa euroa. Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta jatkuu suunnitelmallisesti. Naton läsnäoloa Suomessa vahvistetaan, ja myös liittouma osallistuu näihin kustannuksiin Naton yhteisrahoituksesta. Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen tukemiseen ehdotamme 11 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus mahdollistaa veteraaniperinnetyön ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemisen koko maassa. MPK:n koulutustoiminnan tukeminen on erityisen tärkeää kasvavan kansalaiskiinnostuksen ja kustannusten nousun vuoksi. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa. Sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin esitetään noin 71 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen painopiste säilyy Libanonin UNIFIL-operaatiossa, ja osallistuminen myös Ukrainaa tukeviin operaatioihin jatkuu. Maanpuolustukseen osallistuvat kaikki yhteiskunnan sektorit. Vuoden 27 hallituksen talousarvioesitys sisältää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla maanpuolustuksen kannalta välttämättömien infrastruktuurihankkeiden käynnistämistä, kuten eurooppalaisen raideleveyden jatkosuunnittelua. Tavoitteena on, että kansallisesti rahoitetulla suunnittelutyöllä luodaan edellytykset toteutusvaiheen osittaisen EU-rahoituksen saamiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle taas esitetään kohdennuksia Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen. Rahoituksella vahvistetaan terveydenhuollon kykyä toimia sotilaallisen voimankäytön tilanteissa sekä parannetaan kansallisen terveydenhuollon toimintakykyä poikkeusoloissa. Puolustusministeriön hallinnonalan menot ovat 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta ensi vuonna. Hallituksen päätöksen mukaan puolustusmenot nostetaan 3,2 prosenttiin vuoteen 29 mennessä. Naton 3,5 prosentin tavoitteeseen rakennamme polkua tällä hetkellä. Painotan, että tämä on puolustusliiton piirissä yhteisesti sovittu vähimmäistaso. Panostukset ovat merkittäviä, mutta kiinnitän samalla huomiota siihen, että muut Naton etulinjan maat etenevät paljon korkeampiin bkt-osuuksiin huomattavasti Suomea nopeammassa aikataulussa johtuen omista kansallisistakin uhka-arvioista. Koko Euroopassa ja myös Suomessa on nyt kiireellisesti vahvistettava puolustuskykyä, hankittava materiaalia sieltä, mistä sitä on tällä hetkellä saatavissa. Painotan, että varautuminen uhkakuviin on aina tehtävä vuosia etukäteen. Ennakollinen varautuminen tulee aina edullisemmaksi, ja varautumisen merkityksen me suomalaiset kyllä ymmärrämme.