Arvoisa puhemies! Aloitan edellisen kierroksen kysymyksistä. Niitäkin jäi vielä vastaamatta. Ensinnäkin aloitan siitä, että täällä kysyttiin useampi kysymys Tullin toiminnasta. Tulli kuuluu tuonne valtiovarainministeriön alle, ja en uskalla heidän toimintaansa tässä ruveta ruotimaan sen enempää tai kertomaan, mitä siellä pitäisi tehdä tai mitä siellä tehdään, vaan jätän sen asianomaisen ministerin vastattavaksi. Mitä tulee Ahvenanmaan Erica-yhteensopivuuteen, niin tämä asia on edelleen selvittelyssä. Se ei aivan yksioikoinen ole, mutta joka tapauksessa kulkee kansiossa mukana tämäkin asia. Sitten tänne maahanmuuton puolelle. Tällä kaudella on onnistuttu hallitusohjelman mukaisesti vähentämään selkeästi turvapaikanhakijoiden määriä. Ne ovat todellakin alhaisemmalla tasolla kuin vuosikausiin. Jos ajatellaan ylipäätänsä eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa ja maahanmuuttopolitiikan linjaa, niin se, mitä me olemme tällä kaudella tehneet ja mitä hallitusohjelmaan kirjoitettiin, on tullut myöhemmin eurooppalaiseksi maahanmuuttopolitiikan linjaksi. Voidaan sikäli ajatella, että hallitusneuvotteluissa jo huomattiin, mihin suuntaan ollaan menossa, ja siltä osin voidaan olla tyytyväisiä. Tällä kaudella on tehty historiallinen määrä maahanmuuton kiristyksiä, jotka ovat olleet siis asioita, jotka olisi pitänyt tehdä iät ajat sitten, niin että meidän säännöstö olisi edes yleispohjoismaisella tasolla. Tosiasia on se, että mitä enemmän tätä lainsäädäntöä kaivaa ja katselee, niin sitä enemmän huomaa, että meidän täytyy tällaista työtä jatkaa jatkossakin. Meillä on huomattava määrä kiristyksiä tehtävänä edelleen. Esimerkiksi nostan tästä nyt tämän Euroopan unionista tulleen paluuasetuksen, jossa on huomattava määrä kansallista liikkumavaraa. Tuohan tulee voimaan syksyllä 2027, siis kokonaisuudessaan, ja siellä on huomattava määrä sellaisia työkaluja, jotka kannattaa ottaa kansalliseen lainsäädäntöön, mutta se toki vaatii aikaa. Se, mitä hallitus nyt tuosta osin tuo, on ensimmäinen osa, mikä tässä nopeassa aikataulussa on pystytty tekemään. Mitä tulee sitten näihin palautuskeskuksiin, tuo samainen paluuasetus mahdollistaa sen, että Euroopan unionin ulkopuolelle tehdään palautuskeskuksia. Itse pidän näitä äärimmäisen tärkeinä. Sen lisäksi, että ne ovat keino poistaa laittomasti maassa olevia ihmisiä, itse ajattelisin, että turvallisuusuhkaisten ja rikoksentekijöiden tulee olla tässä jonossa ensimmäisenä, ja sen tyyppisiä suljettuja palautuskeskuksia tulisi tehdä, jotta se on myöskin viesti sille, että täällä ei kannata tehdä rikoksia, ja toisaalta se mahdollistaisi meille myös sellaisten ihmisten palauttamisen palautuskeskukseen, joita ei juuri nyt pystytä palauttamaan alkuperämaahansa. Tämä on äärimmäisen tärkeätä. Suomi on ollut mukana pohjoismaisessa ryhmässä, jossa tätä asiaa on katsottu, mutta hidas tiehän tämä on. Me tiedetään nyt, että meillä on olemassa Euroopassa viiden maan ryhmä, joka aika nopealla aikataululla pyrkii viemään tämän palautuskeskuspilottinsa eteenpäin. Totta kai, jos perussuomalaisilta kysytään, me olemme aina valmiita myös tällaisiin pilotteihin, mutta tämä asia täytyy vielä hallituksen piirissä katsoa, ovatko kaikki muutkin valmiita tällaisiin palautuskeskuksiin. Toisaalta on erittäin, erittäin tärkeätä, että lainsäädäntö mahdollistaa myöskin EU:n ulkopuolisen turvapaikkaprosessin viennin sinne. Nythän meillä on ongelmallista se, että meille tullaan laittomasti Euroopan unionin alueelle ja täältä ei tahdota saada palautettua. Meillä taitavat palautusprosentit olla pikkuisen nousussa, mutta ne ovat edelleen alle 30 prosenttia koko Euroopan unionin alueelta, jotenka me ollaan tilanteessa, jossa Eurooppaan tullaan ja Eurooppaan jäädään, oli lupaa tai ei. Siinä mielessä on äärimmäisen tärkeätä, että ensinnäkin pyritään minimoimaan se Eurooppaan tulo jo itsessänsä. Siinä on olemassa mahdollisuuksia erilaisine innovatiivisine ratkaisuineen. On äärimmäisen tärkeää tehdä tämä työ ennen Euroopan unionin rajojen sisäpuolta, se pitää tehdä ulkopuolella. Siinä mielessä tämä on kyllä se suunta, mihin ollaan menossa. Tämä ensi kaudella tietysti tulee jatkumaan myöskin Euroopassa. Ei sieltä ole tulossa mitään löysempää lainsäädäntöä. Minusta on aivan ehdottoman välttämätöntä, että Suomessa jatketaan näiden maahanmuuttolainsäädäntöjen kiristämistä niin, että meillä on järkevät säännöt, tiukat ehdot ja säännöt, ja sitä kautta pääsemme eteenpäin. Sitten kotoutumiseen. Täällä esitettiin suora lainaus, edustaja Lindén, että meidän pitäisi ”kotouttaa kunnolla”. Ei. Arvoisa edustaja Lindén, tämä kotouttaminen on sitä, että pidetään maahanmuuttajaa passiivisena toiminnan kohteena, jota me kotoutamme. Ei näin. Hallituksen linja on selvä, ihmisen täytyy itse ottaa vastuu kotoutumisestaan, ja tänne kotoudutaan työllä ja kielitaidon hankkimisella. Kukaan muu ei voi sitä tehdä kuin tämä ihminen itse. Eikä kotoutumista mitata sillä rahamäärällä, mitä siihen käytetään, vaikka sitä meillä on pidetty mittarina vuosikaudet. Kotoutumista mitataan työllisyydellä, sosiaaliturvariippuvuudella, esimerkiksi rikollistilastoilla. Nämä ovat ne, mitä meidän pitää täällä seurata, koulutusastetta esimerkiksi. Nyt tämä pitäisi onnistua kääntämään meillä Suomessakin aivan toisenlaiseksi. Minusta ehkä kannattaisi jopa lakata puhumasta kotoutumisesta, kun henkilöiden tulee mennä työhön ja hankkia siihen edellytettävät taidot eli käytännössä kielitaito. Minusta tässä Tanska on erinomainen esimerkki, joka on ottanut ihan selkeän suunnanmuutoksen. Ei siellä ole olemassa enää mitään kotokursseja, vaan siellä haetaan töihin, ja jos ei töihin päästä, niin sitten tulevat aktivointitoimet, jotka ovat 37 tuntia viikossa, jossa voi olla kielikoulutusta, pikkasen työtä ja pikkasen workshopeja ja niin edespäin. Eli meidänkin kannattaa täällä kyllä miettiä — ja nimenomaan niin, ettei me jäädä jumiin siihen, että me hakataan päätä seinään huonoilla tuloksilla ja sitten päädytään siihen, että meillä on huonot tulokset, ja hakataan päätä seinään entistä vimmaisemmin. Eihän siinä ole mitään järkeä, vaan silloin kannattaa katsoa uudet temput, ja itse katsoisin tuonne Tanskan suuntaan. — Kiitos.