Arvoisa rouva puhemies! Kyllä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu ajatukselle, että jokainen saa tarvitsemansa avun ja turvan asuinpaikastaan riippumatta. No, nyt kuitenkin hyvinvointialueiden rahoituslakiin tehtiin hiljattain muutoksia, ja muutoksen myötä palvelutarpeen kasvusta huomioidaan rahoituksessa aiempaa pienempi osuus, eli rahoitus ei seuraa enää sitä palvelun tarvetta. Tämä heijastuu kyllä suoraan myös pelastustoimeen ja niihin resursseihin. Olenkin huolissani siitä, että eihän tämä palvelutaso pääse eriytymään eri paikkakunnilla ja maakunnissa ympäri Suomea. Eli miten, arvoisa ministeri, te näette tämän mahdollisen alueiden eriytymisen pelastustoimessa ja sen, että kaikille riippumatta siitä postinumerosta pystytään takaamaan se, että turva ja apu ovat tarvittaessa paikalla?