Arvoisa puhemies! Esittelen tässä sekä sisäministeriön hallinnonalan että työ- ja elinkeinoministeriöstä kotoutumisen osion. Arvoisa puhemies! Aloitan sisäministeriön pääluokasta. Sisäministeriön hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhdestä valtion tärkeimmistä velvollisuuksista, Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, kaikissa olosuhteissa. Turvallisuusympäristömme on muuttunut. Rajaturvallisuuteen, hybridiuhkiin, vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyteen kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet. Samaan aikaan julkisen talouden tilanne edellyttää tarkkaa menojen priorisointia. Turvallisuus on kuitenkin valtion ydintehtävä, ja tästä hallitus pitää kiinni. Vuoden 2027 talousarviossa sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan yhteensä 2,2 miljardia euroa. Määrärahataso nousee vuoden 26 talousarvioon verrattuna noin 108 miljoonaa euroa. Uusia kehyksen ylittäviä asialisäyksiä esitetään yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Muu lisäys aiheutuu aikaisemmin tehdyistä päätöksistä ja teknisistä muutoksista. Poliisin toimintakyvystä pidetään kiinni. Poliisille ehdotetaan hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaista 17,5 miljoonan euron lisäystä, jolla jatketaan poliisitehtävissä toimivien määrän nostamista kohti 8 000 henkilön tasoa vaalikauden loppuun mennessä. Uudistamme poliisin rikostiedustelua koskevaa lainsäädäntöä uhkaperusteiseksi. Tähän kokonaisuuteen esitetään yhteensä noin 7,8 miljoonaa euroa. Uudistuksella parannetaan poliisin mahdollisuuksia saada tietoa sisäisen turvallisuuden uhkista aiemmin, ennen kuin rikoksia tapahtuu. Rikollisuus ja sen toimintatavat muuttuvat, ja viranomaisten keinojen on pysyttävä tämän kehityksen mukana. Toinen tärkeä panostus kohdistuu maasta poistamisten vahvistamiseen, johon osoitetaan kaksi miljoonaa euroa. Määrärahalla tehostetaan erityisesti rikosperusteisia karkotuksia poliisin ja Maahanmuuttoviraston yhteistyöllä. Tuloksiakin on jo saavutettu. Vuonna 2025 poliisi poisti maasta peräti yli 30 prosenttia enemmän maastapoistamispäätöksen saaneita ulkomaalaisia kuin vuonna 2024. Tänä vuonna määrät ovat edelleen kasvaneet, ja kasvua odotetaan myös vuonna 2027. Tosiaan tällä lisämäärärahalla tehostetaan erityisesti rikollisten karkottamisia. Maahanmuuttopolitiikan uskottavuus edellyttää, että lainvoimaiset maastapoistamispäätökset myös pannaan tehokkaasti täytäntöön. Tämä maasta poistaminen on tärkeää, mutta on myös hyvä huomata myönteisesti kehittyneet eli reilusti laskeneet turvapaikanhakijamäärät tällä hallituskaudella, joka hallitusohjelmastakin tavoitteena löytyy. Arvoisa puhemies! Suomen rajaturvallisuuden vahvistamista jatketaan määrätietoisesti. Rajavartiolaitoksen suorituskykyä on viime vuosina kehitetty laajasti. Uudet ulkovartiolaivat, valvontalentokoneet, itärajan este sekä panostukset nykyaikaisiin valvontajärjestelmiin vahvistavat Suomen kykyä huolehtia rajoistaan kaikissa tilanteissa. Vuonna 2027 jatketaan miehittämättömien ilma- ja pinta-alusten sekä niihin liittyvien järjestelmien hankintoja jo aiemmin myönnetyn kansallisen ja EU-rahoituksen turvin. Samoin jatketaan varautumista drooniuhkiin. Myös sisäministeriön hallinnonalan on osallistuttava julkisen talouden tasapainottamiseen. Hallinnonalalle kohdistuu tuottavuusvähennyksiä ja uusia toimintamenosäästöjä, mutta hallitus on kuitenkin tehnyt selvän priorisoinnin: kenttätyössä toimivien poliisien ja rajavartijoiden määrää ei vähennetä ja myös suojelupoliisin resursseja turvataan. Turvallisuushallinnostakin on haettava tehokkuutta, mutta säästöjä ei pidä tehdä tavalla, joka heikentää operatiivista toimintakykyä tai kansalaisten turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Siirryn seuraavaksi kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen pääluokkaan. Tässä kokonaisuudessa puolestaan näkyvät hyvin selvästi hallituksen tekemät säästöpäätökset ja julkisen talouden sopeuttaminen. Kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen määrärahoiksi ehdotetaan vuonna 2027 runsaat 189 miljoonaa euroa. Summa on peräti 162 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 26 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatarvetta alentaa merkittävästi korvausten piiriin kuuluvien henkilöiden määrän väheneminen. Vaikka tilapäisen suojelun arvioidaan jatkuvan myös vuonna 27, laskennallisten korvausten piiristä poistuu selvästi enemmän henkilöitä kuin sinne tulee uusia. Aivan olennainen asia on se, että menojen aleneminen ei johdu ainoastaan henkilömäärän muutoksesta. Hallituksen kotoutumisen edistämiseen tekemien säästöpäätösten vaikutus on vuonna 27 arviolta noin 94 miljoonaa euroa. Merkittävimmät säästöt syntyvät kahdesta päätöksestä. Laskennallisten korvausten maksuajan lyhentämisestä syntyy vuonna 27 noin 34 miljoonan euron säästö. Lisäksi laskennallisten korvausten tason alentaminen tuo noin 30 miljoonan euron säästön. Momentin määrärahaa alentaa vuodesta 27 lähtien myös kotoutumiskoulutuksen rahoituksen siirtyminen osaksi kuntien peruspalveluiden valtionosuutta. Myös vastaanottojärjestelmän henkilömäärä pienenee. Vuonna 27 vastaanoton piirissä arvioidaan olevan noin 2 500 henkilöä vähemmän kuin vuonna 26. Arvoisa puhemies! Vuoden 27 talousarvio heijastelee hallitusohjelman tavoitteita ensinnäkin sen suhteen, että kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Toisaalta koko kotoutumispolitiikka on muutettu lisäämällä maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisesta ja muuttamalla järjestelmää velvoittavammaksi. Sen lisäksi, että vähenevä rahoitus on syytä käyttää tehokkaasti, on maahanmuuttajien vastuuta omasta kotoutumisestaan tosiasiassa lisättävä, ja tätä työtä on syytä myös jatkaa. Arvoisa puhemies! Vuoden 27 talousarvioesityksen linja näissä kokonaisuuksissa on selkeä: valtion ydintehtävistä ja suomalaisten turvallisuudesta pidetään huolta. Poliisia vahvistetaan, rikostorjunnan välineitä parannetaan, maasta poistamisia tehostetaan ja rajaturvallisuuteen panostetaan. Samanaikaisesti julkista taloutta tasapainotetaan ja esimerkiksi kotoutumisen menoihin kohdistetaan merkittäviä säästöjä. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa valtion menot on laitettava tärkeysjärjestykseen. Turvallisuus on valtion keskeinen perustehtävä, ja vuoden 2027 talousarvioesityksessä siitä pidetään kiinni. — Kiitos.
Mari Rantanen
PSHelsingin vaalipiiri