Arvoisa herra puhemies! Aloitan vaikka tästä vienninedistämisen parantamisesta ja resursseista: Tietysti ulkomaankaupasta vastaavana ministerinä aina toivoisi, että olisi enemmän resursseja, mutta pienenä maana on toisinaan selvittävä pienillä resursseilla. Meillä on hyvä edustustoverkosto, ja nyt kun tehdään tätä integraatiotoimintaa tai kun siirretään BF:n ulkomaan työntekijöitä ulkoministeriön hallinnonalan alle, niin tällä nimenomaan tehostetaan nyt sitten jatkossa tätä vienninedistämistä, ja uskon, että saamme järjestelmiä selkeytettyä. Jokaisen maan meidän edustusto siis on se, joka johtaa sitä vienninedistämistä entiseen tapaan, emmekä tietenkään pyri toimivia järjestelmiä muuttamaan, vaan meillä on tässä mahdollisuuksia pitkälti kehittää näitä, ja ne hyödyttävät siis tietysti lähtökohtaisesti kaikkien alojen yrityksiä. Mutta me kykenemme sitten ohjelmien ja painopistealueiden avulla tietysti vastaamaan kysyntään ja myös antamaan sitä suomalaista tarjontaa, mille on juuri eniten kysyntää tietyillä markkina-alueilla. Tässä huomasin vain, että tätä useampi kokoomuksesta toi hyvin esiin, ja muun muassa edustaja Kauma kysyi näistä ohjelmista. Nyt uusimpana tässä uudessa Team Finland ‑strategiassa on nimetty nämä prioriteettimaat, joten mielestäni entistä selkeämmin kykenemme silloin kehittämään sitä palvelutarjontaa nyt sitten kun meillä on ensimmäistä kertaa myös nämä prioriteettimaat. Tässä on useita klustereita olemassa, ja aina suosittelemme yrityksiä niitä kehittämään, mutta olemme sitten itse myös mukana niiden rakentamisessa, muun muassa Ukrainaan väestönsuojat ja sitten kokonaisturvallisuus, mutta on useita muitakin. Samoin kauppapolitiikan puolelta edustaja Räsänen kysyi kauppasopimusten tilanteesta: Niiden osalta tilanne on hyvä, ja sitä tietysti ripeyttävät entisestään Yhdysvaltain tullit, jotka saavat maat haluamaan entistä enemmän tätä diversifiointia. Kauppasopimukset on saatu neuvoteltua siis Meksikon kanssa, Mercosur-maiden kanssa ja nyt tällä viikolla Indonesian kanssa. Itse kannatan näiden nopeaa täytäntöönpanoa, koska ne ihan varmasti tuovat suomalaisyrityksille lisää kauppaa niihin maihin, ja näin on käynyt hyvänä esimerkkinä muun muassa Vietnamin vapaakauppasopimuksen kanssa, että suomalaisyritysten vienti lähti noin kymmenen prosentin vuositason nousuun. Sitten vapaakauppaneuvottelut ovat käynnissä myös Intian ja Indonesian kanssa, ja monen muunkin, mutta Intia ja Indonesia ovat ne kaikkein isoimmat. Jos ne saadaan päätökseen, kuten toivon, että saataisiin mahdollisimman nopeasti, niin se tietysti myös mahdollistaa sitten paljon kaupankäyntiä ympäri maailman. Puolustusteollisuuden mahdollisuudet ovat tässä aivan avainasemassa, niin kuin keskustelussa myös nostettiin, ja meillä on siellä nimenomaan useita vahvoja yrityksiä. Tämän osalta olen itse ainakin valmis tekemään vielä paljon töitä, sillä tavalla kuin tätä tehdään tietysti poikkihallinnollisesti, että puolustusministeriöllä on suuri rooli, mitä tulee puolustusvientiin, ja sitten nimenomaan yksityisillä toimijoilla. Myös on huomioitava, että nyt kun Euroopassa investoidaan ennen näkemättömällä tavalla puolustukseen ja Nato-puolustukseen, niin se on tietysti omiaan lisäämään vientiä mutta myös luomaan uusia tuotteita ja kehittämään kyvykkyyksiä. Me tiedämme, että tietysti puolustussektorilla kehitetyt tuotteet usein voivat olla kaksikäyttötuotteita, eli niistä siis tulee myös siviilituotteita — useat teknologiat ovat historiassakin saaneet nimenomaan teknisen alkunsa puolustusteollisesta kehitystyöstä — joten on erittäin hyvä, että tähän osataan panostaa ja sitten huomioidaan tässä myös startupit ja scaleupit. Meillä on muun muassa tämä Naton DIANA-rahoitus, joka on aivan ennen näkemättömän suuri panostus puolustusteollisiin uusiin tuotteisiin. Sitten kehitysyhteistyökeskustelun osalta voisin oikeastaan lähteä siitä, että edustaja Honkasalo mielestäni käytti hyvän puheenvuoron siinä, että tämä paradigman muutos on tällä hallituskaudella nähtävissä, mutta minä sanoisin, että tämä paradigma on muuttumassa myös globaalisti. Eli kaiken kaikkiaan kun tiedetään, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ei tule riittämään julkinen raha, niin se keskustelu siitä, millä tavalla yritykset tähän kestävään kehitykseen osallistuvat, on erittäin tervetullut. Uskon, että siinä on nyanssieroja, miten sitä tulisi tehdä, mutta uskon, että päästään kyllä hyvään niin, että yritykset osallistuvat ja kehitysyhteistyön avulla luodaan yrityksille uusia markkinoita. Kun jo meidän aikaisemman hallituksen laatimassa Afrikka-strategiassa, mitä sinänsä tämä hallitus myös toimeenpanee, todetaan se, että kumppanuuksien pitää olla tasapuolisia ja perustua ikään kuin molemminpuoliseen hyötyyn, niin sitä mielestäni nimenomaan tehdään sillä, että viedään sinne markkinoille niitä suomalaisia ratkaisuja, mitä siellä tarvitaan, ja saadaan sinne lisää työpaikkoja. Me tiedetään, että siellä on todella monissa kehittyvissä maissa niin valtava nuori väestö ja väestönkasvu, että jos sille nuorelle väestölle ei saada työpaikkoja, niin se itsessään on sitten kyllä eniten kriisejä ja myös pakolaisuutta ja muuta aiheuttava tekijä. Eli uskon, että nimenomaan näiden talouksien kehittämisellä päästään parempaan tulokseen. Hyvänä esimerkkinä meillä tietysti on muun muassa Vietnam, joka on noussut tällaiseksi keskitulotason kehittyväksi maaksi aika pitkälti kuitenkin taloudellisella toimijuudellaan ja vapailla markkinoilla toimimisella. Kyllä se auttoi varmasti Vietnamia kovasti, että mekin oltiin siellä vesialalla kehittämässä pitkään. Se luo hyvää pohjaa, mutta kyllä se, että siitä noustaan, tarvitsee todellakin sitä kaupan avoimuutta, ja se on kaikkein tärkeintä, että nämä maat avautuvat nyt kaupankäynnille ja kansainvälisille yrityksille. Palestiina-aiheisia kysymyksiä oli jonkun verran, mutta tietysti siitä keskustellaan sitten tiistaina tässä salissa. Katson, että Palestiinan tunnustaminen, joka on ollut tässä kuuma peruna, itsessään ei kuitenkaan toisi mitään välitöntä humanitääristä helpotusta sinne tilanteeseen, vaan me nimenomaan teemme sitä humanitääristä apua ja olemme ihan verrokkimaiden tasolla. Gazan nyt käynnissä olevan sodan aikana on tehty päätöksiä jo yli 30 miljoonalla eurolla, ja se sisältää muun muassa tuen Punaisen Ristin kenttäsairaalalle. Se on kustannustehokkaampaa hoitaa henkilöitä siellä kriisialueella kuin pyrkiä siirtämään muualle, mutta me olemme myös olleet mukana siinä, kun Tanskan johdolla on esitetty Israelille, että heidän pitäisi päästää potilaita sairaaloihin esimerkiksi Länsirannalle. Eli seurataan, miten tällainen ehdotus voisi edetä. — Siinä taisi olla käytetty nyt se aika, minkä puhemies tuossa tarjosi, eli päätän tähän. — Kiitos.