Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt on päivä tätä kuunneltu, ja kyllähän se Marinin hallitus siellä muutaman kerran on taas tänään syylliseksi leivottu tästä tämän hallituskauden talouspolitiikasta ja siitä tuloksesta, joka on todistettavasti heikoin tulos, mitä Suomen historiassa on tehty: velkaantuminen ennätyslukemissa. Viimeinen budjetti osoittaa, että hallitukselta ovat pudonneet rukkaset, ja tavallaan se vastuu tästä talouspolitiikasta tässä tilanteessa on unohtunut. Tulevalle hallitukselle jää melkoinen lumipallo pyöriteltäväksi. Harmi, kun edustaja Kilpi lähti täältä salista. Tietysti kaikki positiiviset signaalit niin viennin kuin työllisyyden osalta ilolla otetaan täällä oppositionkin puolella vastaan, mutta hän sanoi, että tämän hallituksen vetovoimapäätökset investointiympäristöön ovat olleet ratkaiseva tekijä. Olisin halunnut kuulla, mitkä ne tämän hallituksen investointiympäristön vetovoimatekijäpäätökset ovat. Sitten työllisyyteen, mistä nyt varmaan kaikki kannetaan tässä salissa murhetta. Hallitus perustelee pitkälti tähän Tilastokeskuksen aineistoon pohjautuen omaa tulkintaansa niistä positiivisista signaaleista, mutta sitten kun oikeasti KEHA-keskuksen tilastoja katsoo, jotka on kerätty työllisyysalueilta, niin kuvahan on ihan toinen, mitä päivälläkin debatissa sanoin. Niin kuin edustaja Lylykin on täällä todennut, se kokonaiskuva on, että edelleen työllisyys lisääntyy. Huolestuttavintahan on, että pitkäaikaistyöttömyys edelleen lisääntyy rajusti ja samoin nuorisotyöttömyys, ja avoimia työpaikkoja on edelleen vähemmän kuin vuosi sitten. No, toivottavasti täällä nyt sitten toisenlaisia lukuja vielä viimeistään keväällä katsotaan. Sitten kyllä muistetaan, että monilla hyvinvointialueilla on vielä isot yt:t käynnissä ja nämä rajut järjestöleikkaukset. Siellä on satoja ihmisiä yt:itten alla, todennäköisesti puhutaan 1 000—2 000:sta loppujen lopuksi, mitä tulee eteen. Sitten Itä-Suomi ja hallituksen monet projektit, mitkä jäivät ja mistä olisi toivonut, että niitä olisi ollut. Liikenteen rahoitus on yksi, sen uusi rahoitusmalli. Meillä on kohta miljardin aukko liikenteen rahoituksessa liikenteen sähköistyessä. Tiedän, että alkuvuodesta on muistio valmistunut, mutta sitä nyt ei haluta edistää, eli sekin tulee seuraavalle hallitukselle. Valtionosuusuudistus jäi pöydälle, kiinteistöverouudistus jäi pöydälle. Itä-Suomen toimenpideohjelma ja rahoitus jäivät kyllä pahasti piippuun. Neljä vuotta sitä tässä odoteltiin ja joitain liikkeitä siellä saatiin, mutta käytännössä seuraava hallitus joutuu sitten näitä päätavoitteita rahoittamaan. Siellä on pitkälti saavutettavuutta, investointeja, energiapolitiikkaa, matkailua ja sitten erityistalousaluevalmistelu, joka nyt sitten käsittääkseni valtioneuvoston kansliassa etenee, mutta seuraava hallitus joutuu lainsäädännön rakentamaan. Sitten liikennepolitiikka, mikä on aika iso osa kasvua ja Suomen saavutettavuutta. Tämä hallitus leikkaa tässä budjetissa 147 miljoonaa perusväylänpidosta. Se käytännössä tarkoittaa, että ensi kesänä vedetään sitä — niin kuin liikenneministeri Ranne aina sanoo, että bitumi tuoksuu — vain 1 400 kilometriä, josta pääväylille menee 1 100 kilometriä. Meidän korjausvelka todellakin kasvaa ja romahtaa nyt sitten tämän rahoitustason osalta, kun itse asiassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja budjettisuunnittelussa alempi rahoitustaso yltää sinne vuoteen 2030. Haasteita riittää, ja sitten jos katsotaan vielä meidän asuntorakentamisen rahoitusta, niin se on romahtanut sieltä yli kahdesta miljardista nyt sitten 500 miljoonaan, ja rakentamisesta on 30 000 rakennusmiestä hävinnyt alalta. Jos rakentaminen ei lähde liikkeelle, niin se on myös iso osa työllisyyttä, ja siihen olisi tarvittu toimenpiteitä.