On hyvä sanoa, että Suomen saantohan ei ole valtava suhteessa niihin maksuihin, mutta kyllä Suomessakin niillä koheesiorahoilla ympäri maata on paljon hyviä asioita tehty, myös tutkimuksen, kehityksen — ammattikorkeakoulut, firmat — tavallaan r&d:n, tki:n ympärillä. Se, että voidaan tukea firmoja, myös konsernin sisäisessä globaalissa kilpailussa, sijoittamaan lisää toimintoja Suomeen, on monta kertaa se kaikista tärkein vipu: että tuodaan maailmalta kotiin sekä r&d:tä että sen mukana myös tuotantoa. Silloin pitäisi lähteä torille juhlimaan, kun tuodaan takaisin Suomeen tki-toimintaa, eikä vain silloin, jos Leijonat voittavat mestaruuksia — silloinkin saa tietenkin juhlia. Yksi asia, mikä puuttui tuosta MFF:stä, oli tämä NSPA. Sitä meidän täytyy vahtia, että se erillistuki sinne jotenkin saadaan. Edustaja Räsänen, kyllä me saadaan kasaan se raha, mitä ollaan luvattu. Se on selvä. Tietenkään etukäteen ei lähdetä spekuloimaan julkisesti millään järjestelyillä, mutta sovitusta pidetään kiinni. Ledamot Kurvinen puhui hyvin, niin kuin aina. Itse näen, että kun meillä on noin 70 valtionyhtiötä — finanssi-intressi, strateginen intressi, erityistehtäväyhtiöitä — niin kyllä niistä pystyisi saamaan vielä paljon enemmän potentiaalia irti siinä heidän omassa ekosysteemissään, arvoketjussaan, myös uudentyyppisellä yhteistyöllä. Ne voisivat yhä enemmän toimia myös alustana tällaiselle uudentyyppiselle yhteiskehittämiselle ja sitä kautta tukea muita firmoja, jotka eivät ole valtionyhtiöitä, ei rahallisesti vaan luomalla omalta osaltaan sitä ekosysteemiä, mikä sitten tuo kotiin jonkun muun globaalin firman olemassa olevaa tai uutta toimintaa, investointeja, tki:tä, tuotantoa, työtä Suomeen. Me totta kai puhutaan aina huoltovarmuudesta, turvallisuudesta, ympäristöstä, mutta kyllä yksi kärki on r&d. Nyt kun Suomi kerran panostaa siihen tki:hin valtavasti, niin minun mielestäni meillä on vielä petrattavaa siinä, että se on tarpeeksi yritysvetoista. Sen koko lisäpanostuksen pointti on se vipuvaikutus, että se yksi julkinen euro tuo sen kaksi, kolme, neljä, viisi, miksei kymmenenkin privaattieuroa, ja siinäkin voi olla omalta osaltaan valtionyhtiöillä rooli. Totta kai omistaja ei operatiiviseen toimintaan sotkeudu, mutta kyllä dialogin kautta näitä mahdollisuuksia tuodaan esille. Totta kai Tesiä on vahvistettu huomattavasti. Siellä on paljon meneillään. He pyrkivät vivuttamaan sitä omaa, jopa 14 miljardin privaattirahaa myös. Solidiumilla on uusi johto, päivitetty strategia tulossa. Itse uskon, että me tarvitaan molempia. Se ei ole sekä—että. Joskus kuulee sanottavan, että miksi meillä on näitä isoja vanhoja. No, onneksi on edes niitä, globaaleja firmoja, joilla on pääkonttori Suomessa. Mehän tarvitaan lisää niitä. Vaikka kasvu osittain tapahtuu pienissä ja keskisuurissa, niin me tarvitaan ihan kaikenkokoisia ja mielellään vielä paljon enemmän myös isompia firmoja, että pienet ja keskisuuret [Puhemies koputtaa] kasvavat myös isoiksi. Edustaja Kettunen, koko Suomi asuttuna, totta kai. Siis koko Suomen väki, viisi miljoonaa, on viidesosa Shanghain kaupungista. Me ollaan niin pieni porukka, että meidän on pakko tehdä kimpassa työtä ja pitää huoli siitä, että kaverin seutu pärjää globaalissa omassa arvoketjussaan. Harva meistä kilpailee toistemme kanssa, vaan meidän firmat kilpailevat globaaleilla markkinoilla. Sen takia täytyy pitää huoli niitten ekosysteemeistä, mihin kuuluvat myös julkiset palvelut. Niiden täytyy olla kunnossa ympäri Suomea. — Tack.