Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lyly tuossa edellä kuvasi taitavasti sitä, mitä tämä direktiivi mahdollistaisi, jos se otettaisiin käyttöön edes siinä mallissa kuin se minimissään voisi olla. Tästä heräsi itselleni ajatus siitä, että on todella surkeaa huomata, että kun Suomi on ollut vuosikausia työmarkkinoilla suunnannäyttäjä, edelläkävijä, näyttänyt myös Euroopassa suuntaa, mihin reilu työelämä, oikeudenmukainen palkkaus ja tasa-arvo voivat olla menossa, niin nyt kolmessa vuodessa me olemme tilanteessa, jossa meillä Suomessa direktiivi toimii perälautana ja se jopa pystytään alittamaan. En olisi uskonut sitä päivää tulevan, että EU-direktiivi on meillä työmarkkinoilla perälautana. Täytyy sanoa, että tämä on kaikkien aikojen sumutus tasa-arvon ja palkka-avoimuuden ja työmarkkinoiden uudistamisen nimissä. Kyllä tässä ollaan 30 vuotta, jos ei 50 vuotta, otettu takapakkia, kuten kaikissa hallituksen työmarkkinaesityksissä. Yksi toisensa jälkeen me olemme palanneet menneisyyteen, ja tämä palkka-avoimuusdirektiivi on yksi esimerkki siitä, kuinka Suomi ei ole menossa tasa-arvon tai palkka-avoimuuden osalta eteenpäin vaan laahaa Euroopan jäljessä ja ryömii sen kuuluisan riman ali kerta toisensa jälkeen. — Kiitos.