Arvoisa puhemies! Äsken käytiin laajempi keskustelu energia- ja ilmastopolitiikasta. Kiitos ministerille siitä hyvästä työstä ja perusteluista niille asioille, mitä on tehty, vaikka oppositiossa koetimme myös sanoa sitä, mitä ei ole tehty. Nyt on tässä kyseessä kaasuvarastoasetuksen jatkaminen ja Eurooppaa kohdanneet epäselvät kaasumarkkinat. Vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, me emme halunneet enää ostaa venäläistä kaasua ja rahoittaa tuota sotataloutta. Valitettavasti ensi viikolla tulee neljä vuotta sodan alusta ja kaasumarkkinat ovat edelleen kireät globaalisti. On hyvä, että Eurooppa tätä kautta sitten toimintavarmuuttaan odottaa, ja Suomella on kaikki järkevät syyt myös tähän parin vuoden jatkoaikaan oma lainsäädäntönsä kuntoon laittaa ja hoitaa osaltaan myös tämä, vaikka meillä on se hyvä tilanne, että emme tuo kaasua Venäjältä ylipäätänsä. Kaasu ei ole meille asumiseen lämmitysehtona niin merkittävä kuin monelle muulle. Edelleen nähdään, että on toiminut erittäin hyvinä, tasapainottavina toimina, kun välittömästi vuonna 22 saimme LNG-terminaalin Haminaan ja seuraavana vuonna Inkoon laivaterminaalin. Niistä nähdään nytkin hyötyä hintaheittelyiden vakauttamiseksi, ja on todella hyvä, että näin on. Kaiken kaikkiaan hallituksen selvityksessä myös näitten joustavuuslaitosten tekeminen on osa isoa pakettia, mutta nyt tehtävässä päätöksessä en näe haasteita sitä viedä eteenpäin, koska tosiaan me haluamme olla osa eurooppalaista verkkoa, ja meilläkin kaasuyhteys nykyään onneksi on myös tuonne Latviaan, jossa varastoa voidaan yhdessä käyttää, kun olemme osa eurooppalaista kaasuverkkoa. Sitten tämä kaupattava, laivoilla liikuteltava nesteytetty kaasu on myös validia markkinatavaraa, toki Suomessa pienessä osassa, mutta hyvä, että se hoidetaan varastointina myös sitten mahdollisia kriisejä varten ja hintaa vakauttavasti.