Arvoisa puhemies! Hallituksen vuoden 2014 toimintakertomuksen sivulla 15 puhutaan köyhyydestä, eriarvoisuudesta ja syrjäytymisestä. Kappaleessa todetaan, että perusturvan taso on hallituskaudella kohentunut ja siinä merkittävin tekijä olivat vuonna 2012 tehdyt korotukset työttömyyspäivärahaan ja toimeentulotukeen. Myös puolison tarveharkinnan poisto ja opintotuen sitominen indeksiin olivat menneen hallituskauden historiallisia päätöksiä. Perusturvan parannusten ansiosta köyhyys ja tuloerot eivät ole kasvaneet, kertomuksessa todetaan. Päätökset perusturvan parantamisesta olivat hallituskauden parhaita ja tärkeimpiä päätöksiä, ja vasemmisto oli niitä hallituksessa voimakkaasti ajamassa. Vaikka menneellä hallituskaudella oli huonojakin päätöksiä ja epäonnistumisia, niin näistä päätöksistä voi todella olla ylpeä. Sen sijaan ylpeä ei voi olla keväällä 2014 tehdyistä päätöksistä, joiden seurauksena vasemmistoliitto joutui lähtemään hallituksesta. Keväällä 2014 hallitus käänsi kelkkansa ja alkoi leikata köyhimmiltä leikkaamalla perusturvan indeksejä ja lapsilisiä. Me emme hyväksyneet leikkauksia perusturvaan, joten jouduimme hyppäämään pois hallituskelkasta. Arvoisa puhemies! Meillä on nyt käsissämme noottikriisi, kuten kertomuksen sivulta 15 selviää. Euroopan neuvosto on lähettänyt Suomelle nootin, jossa se moittii Suomea liian matalasta perusturvan tasosta. Perusturvan riittämättömyys on arkipäivää ihmisille, jotka seisovat leipäjonoissa ja joiden tulot eivät riitä vuokraan ja laskujenmaksuun. He tietävät sen ilman noottejakin, mutta toivottavasti nootti herättelee meitä täällä eduskunnassa ja Smolnassa. Nootista huolimatta hallituksenmuodostajapuolueet suunnittelevat nyt perusturvan indeksien uudelleen leikkaamista, ja voi kysyä, kuinka kestävää sosiaalista politiikkaa se on tilanteessa, jossa perusturvan taso on jo todettu riittämättömäksi. Arvoisa puhemies! Viime vuoden talouslukuja katsottaessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota yhteisöveron roiman alennuksen budjetissa tuottamaan aukkoon, joka on noin 800 miljoonaa. Vasemmistoliitto oli hallituksessa hyväksymässä yhteisöveron suurta alennusta mutta epäili jo silloin, onko iso alennus järkevä ja onko luvattuja dynaamisia vaikutuksia tulossa. Ainakaan vielä hallituksen toimintakertomusta katsomalla ei dynaamisia vaikutuksia voi havaita, ellei sitten irtisanomisia ja isoja osingonjakoja sellaisiksi lasketa. Tehokkaampaa yritys- ja työllistämispolitiikkaa voisi olla suunnata pk-yrityksille enemmän tukea. On muistettava, että arvonlisäveron korotukset ovat myrkkyä nimenomaan keskisuurille ja pienille yrityksille, joihin suurin osa viime aikojen työpaikoista kuitenkin on syntynyt. Kasvua pitäisi tukea mieluummin panostamalla tutkimus- ja kehitystoimintaan: laittaa paukkuja innovaatiopolitiikkaan ja kannustaa yrityksiä investoimaan verotuksellisin keinoin ja tuin. Arvoisa puhemies! Ainakin nyt, kun katsotaan vuoden 2014 toimintakertomusta, vaikuttaa, että yhteisöveron roima lasku oli hintaansa nähden tehoton kasvu- ja työllisyyspanos. Toivottavasti tulevaisuus osoittaa toisin. Toivottavasti tästä kuitenkin otetaan oppia, kun mietitään tulevaa kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa.