Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen vuosikertomusta vuodelta 2014. Tarkastelemme viime vaalikauden ja viime vuoden tapahtumia. Tällä viikolla kuulemme myös tarkemmin tulevan vuoden ja vaalikauden uutisista. Poimin kertomuksesta kohtia, joista voidaan ottaa ja varmasti otetaankin oppia tulevaa varten. Viime vaalikaudella ministerivastuussa oli kaikkiaan 30 eri henkilöä. Osa siirtyi kesken vaalikautta sivuun vasemmistoliiton ja vihreiden jättäessä hallituksen, osa siirtyi täysin muihin tehtäviin eduskunnan ulkopuolelle, ja osa puolueista kierrätti ministereitään parin vuoden jälkeen. Näin suuri joukko ja sen vaihtuvuus eivät voi olla asioiden tehokkaan hoitamisen kannalta perusteltuja. Lähtökohtana pitäisi olla, että ministeriksi valittu henkilö hoitaisi tehtäviään neljä vuotta, joka sekin on sangen lyhyt aika. 30:stä ministerivastuussa olevasta henkilöstä ainoastaan seitsemän oli ministerinä koko vaalikauden. Heistä vain neljä hoiti samaa tehtävää alusta loppuun. Tulevan hallituksen lähtökohta on parempi. Puolueita on kuuden sijasta mukana vain kolme. Tulevien ministerivalintojen lähtökohtana on oltava se, että valittu henkilö on tehtävässään neljä vuotta. Tavoite ministereiden määrän vähentämisestä on myös kannatettava. Painehan on yleensä ollut toiseen suuntaan: jokaiselle tärkeäksi koetulle asialle pitäisi olla oma ministerinsä. Johtamisen kannalta se on ongelmallista. Ministerin tehtävä on vaativa. Se ei saa olla palkinto muista ansioista. Ministerin osaaminen ja aktiivisuus on Suomen menestymisen kannalta oleellista. Hallituksen koko keskinäinen luottamus ja henkilöiden pysyvyys ovat Suomen menestyksen perustekijöitä. Jos suuryrityksessä olisi neljässä vuodessa ollut kaksi eri toimitusjohtajaa ja heidän lisäkseen 29 muuta johtajaa, joista vain neljä olisi pysynyt koko ajan samassa tehtävässä, kysymyksessä oleva yritys olisi kriisiyhtiö. Vuosikertomuksen mukaan Suomella on olemassa kriisin piirteitä. Kestävyysvajetta ei saatu vaalikaudella kurottua umpeen, eikä valtion velkasuhde kääntynyt laskuun. Talouskasvu oli heikkoa, ja ennusteet eivät lupaa paljon parempaa. Tavaravienti romahti vuosina 2008—2009 ja on elpynyt siitä vain vähän. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsinta oli haasteellista, eikä tavoitteessa onnistuttu. Sote-uudistus jäi toteutumatta. Verotulojen kasvu oli vaimeaa. Uudella hallituksella, valittavilla ministereillä sekä eduskunnalla riittää tehtävää. — Kiitos.