Arvoisa puhemies! Tästä on oikeastaan hyvä jatkaa, koska jos nyt katsoo tätä Chilen tilannetta ja kauppaamme siellä, niin tämän sopimuksen myötä odotetaan, että EU:n vienti Chileen lisääntyisi jopa neljällä ja puolella miljardilla eurolla. Kun otetaan sitten tämä isompaan kontekstiin — Mercosur-maat, eli Brasilia siellä suurimpana ja muun muassa Argentiina, otetaan Intia, katsotaan vaikka Afrikan manteretta, Lähi-itää tai Persianlahden aluetta — niin kyllä meidän kilpailevat kauppakumppanit, Yhdysvallat etukenossa ja Iso-Britannia, tekevät nyt täysillä töitä, että he tekevät kahdenvälisiä järjestelyitä. Niin että kyllä meillä on suomalaisina oikeus odottaa Euroopan unionilta enemmän, ja sanon tietysti entisenä vastuuministerinä sen, että kyllä meillä on osaava joukkue Brysselissä tekemään näitä sopimuksia, mutta hekin tarvitsevat poliittista mandaattia ja poliittista ohjausta. Sitten kun katsotaan Japania ja Koreaa, niin ne ovat sinänsä menestystarinoita, Australia on tullut mukaan, ja Uusi-Seelanti on olemassa. Tämä peli on nyt tosi kovaa, ja en tiedä, ymmärretäänkö me, miten kovaa se on. Siinä mielessä edustaja Lyly oli aivan oikeassa, että se on hyvä, että me seuraamme Yhdysvaltoja ja me puhumme Yhdysvalloista, mutta katsokaa meidän kaupan lukuja tällä hetkellä Yhdysvaltojen kanssa: siellä on, kuulkaa, ihan iso miinus, ja tämä kaikki alkoi jo ennen Trumpia. Eli kaikesta tästä jäänmurtajahypetyksestä ja muusta meidän pitäisi tulla nyt todellisuuteen ja rakentaa suomalaisille jotain sellaista, mikä on oikeasti uskottavaa ja konkreettista ja uskaltaa mennä vähän kauemmaskin uusille markkinoille, koska muuten se pääministeri Orpon tulostaulu näyttää nollaa vielä seuraavanakin vuonna, kuten se tulee tämänkin vuoden näyttämään.