Arvoisa rouva puhemies! Sosiaalidemokraateilla on tästä asiasta peräti yksimielinen puoluekokouspäätös: ”Rajaturvallisuuslain jatkoa on perusteltua jatkaa. Myös jatkossa Suomen on kyettävä turvaamaan rajaturvallisuus ja vastaamaan välineellistettyä maahantuloa käyttävään painostamiseen ja vaikuttamiseen.” Kun siis joskus kyseenalaistetaan sosiaalidemokraattien sitoutuminen turvallisuusratkaisuihin, on syytä kysyä, onko muilla puolueilla päätöstä, joka on tehty puolueen korkeimmassa päättävässä elimessä. Nyt kysymys kuuluu, vastaako nyt eteen saatu hallituksen esitys tavoitteeseemme, että rajalakia on perusteltua jatkaa. Itse en ole pätevä perustuslain enkä valtiosäännön tuntija, joten siteeraan vain lausuntoja, joita oikeuskanslerit ovat eri vaiheissa kolmella kerralla antaneet. Tällä kertaa oikeuskansleri eli valtioneuvoston laillisuusvalvoja pitää esityksen turvallisuusperusteluita liian yleisluontoisina, joten ne ”eivät kuitenkaan nähdäkseni perustele vielä riittävästi lain jatkamisen välttämättömyyttä”. Oikeuskanslerin lausunnon mukaan lain voimassaolon jatkuva pitkittäminen viittaa siihen, että ”väliaikaiseksi tarkoitetun lain voimassaolo on normalisoitumassa ja alkaa muuttua pysyvää tilannetta muistuttavaksi. Tällöin voidaan perustellusti kyseenalaistaa sääntelyn luonne väliaikaisena poikkeuksena.” Jo ensimmäisellä kerralla eli vuonna 24 silloinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti kiinnitti huomiota eduskunnan asemaan lain käyttöönottomenettelyssä — lainaus kahden vuoden takaa: ”Valtioneuvoston päätöksen jälkitarkastus perustuslakivaliokunnassa voisi asian perustavaa laatua olevan luonteen takia olla perusteltua.” Viime vuonna, siis toisella kierroksella, oikeuskansleri Pöysti päätti lausuntonsa jälleen näin: ”Pitäisin perusteltuna, että eduskunnan roolin vahvistamista liittyen lain mahdolliseen käyttöönottoon arvioitaisiin uudelleen.” Tätä samaa perustuslakivaliokunta edellytti hallintovaliokunnalta, joka joutui perustelemaan sen, miksi poiketaan lähes sata vuotta vanhasta parlamentaarisesta käytännöstä, että eduskunnalla on aina viimeinen sana perusoikeuksiin puuttuvissa poikkeuslaeissa. Tämähän oli voimassa jopa sotien aikana, jolloin eduskunnalla oli oikeus kumota turvasäilöpäätökset, ja se oli käytössä myös korona-aikana, ja eduskunta käyttikin valtaansa kumoamalla hallituksen poikkeusesityksen. Siitä on vain muutama vuosi aikaa. Aura Kostiainen ja Martin Scheinin korostivat eduskunnan merkitystä erinomaisessa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan toissa päivänä. Jos se jäi lukematta, jokaisen edustajan kannattaa kyllä siihen tutustua. — Puhemies! Jatkanko pöntöstä, vai käytänkö vielä 15 sekuntia paikaltani? [Puhemies: Olkaa hyvä, siellä.] Jälleen kerran, nyt kolmannella kierroksella, oikeuskansleri palasi eduskunnan asemaan. Hän kehotti valtioneuvostoa vielä kerran arvioimaan asiaa, onko eduskunnan jälkitarkastusoikeutta aihetta arvioida toisin. No, tämä tehtävä jää nyt eduskunnan vastuulle, ja näin lähetekeskustelussa onkin syytä toivoa, että eduskunta puolustaa eduskunnan valtaa, koska kukaan muu kuin eduskunta ei eduskuntaa puolusta. Itse pääasiasta puoluekokouspäätös on täysin yksiselitteinen. Toistan sen vielä: ”Rajaturvallisuuslain jatkoa on perusteltua jatkaa. Myös jatkossa Suomen on kyettävä turvaamaan rajaturvallisuus ja vastaamaan välineellistettyä maahantuloa käyttävään painostamiseen ja vaikuttamiseen.” — Kiitos, puhemies.