Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelun tuoksinassa melkein unohtui, mikä onkaan aihe. Sinällään ymmärrän sen, että tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jos mainitaan Israel tai Palestiina, se aiheuttaa paljon tunteita ja johtaa tällaisiin sanallisiin laukausten vaihtoihin salin reunalta toiselle. Erityisesti tässä kansalaisaloitteessa, kun useaan kertaan mainitaan Israel ja Israelin ihmisoikeusloukkaukset ja niin edelleen, on ehkä vaikea perustella sitä puhtaasti tämmöisenä yleisenä aloitteena. Selkeästi taustalla on Lähi-idän tilanne tällä hetkellä, ja kun se yhdistetään voimakkaaseen lobbaamiseen esimerkiksi Daavidin lingon asekauppojen perumiseksi, niin helposti nämä kaksi asiaa yhdistyvät, mikä on sinällään inhimillistä. Joka tapauksessa uskon, että valtaosa olisi valmis hyväksymään nämä yleiset tavoitteet, mitä tässä mainitaan: ”Ehdotetaan puolustushankinnoissa huomioitavan kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja kansainvälisen humanitäärisen oikeuden tavoitteiden toteutuminen sekä muut ulko- ja turvallisuuspoliittiset seikat.” Totean, että jo nyt ne jossain määrin otetaan huomioon, kun tehdään hankintoja, koska tämmöiset isot asehankinnat ovat aina viime kädessä poliittisia päätöksiä. Vaikka Puolustusvoimat ne valmistelee, niin poliitikot tekevät sen päätöksen, niin kuin tästä Daavidin lingostakin, mikä on useaan kertaan täällä mainittu. Siinä yhteydessä on mahdollista ottaa huomioon kaikki nämä tekijät, mitkä tässäkin on mainittu. Voin todeta, että meillä on pitkä, valitettavasti synkkä, historia myös siitä, että poliittisella ilmapiirillä ja ulko- ja turvallisuuspoliittisilla näkökulmilla on ollut vaikutusta meidän asehankintoihin. Isolla osalla näistä puolueista, jotka tällä hetkellä täällä tästä asiasta vänkäävät, ei ole niin pitkää historiaa, että muistaisivat, että olemme tehneet erittäin autoritäärisen ja ihmisoikeuksista täysin piittaamattoman valtion kanssa asekauppoja toisen maailmansodan jälkeen aina tuonne 80—90-luvun taitteeseen asti. Olisi kiinnostavaa käydä läpi niitä keskusteluja, mitä silloin on käyty täällä nimenomaan ihmisoikeusnäkökulmasta näihin asehankintoihin liittyen. Historiaa tuntien sanon, että silloin on ollut ulko- ja turvallisuuspolitiikalla vahva painoarvo näitten hankintojen tekemisessä, toki myös sen jälkeen. Kun tullaan esimerkiksi Hornet-hankintoihin 90-luvulle, myöskin silloin on ollut ja tätä harkintaa on tehty. No, jos otetaan vielä toinen tällainen aikaperspektiivi tähän, niin kiinnostavaa on ensinnäkin se, kuinka voidaan valtionjohdon ja parlamentin tekemillä päätöksillä ikään kuin rangaista muuta kansaa, koska kun tehdään kauppaa avoimen demokratian kanssa, nämä tuulet voivat vaihtua, ja se, että joku valtionjohdosta syyllistyy ihmisoikeusrikkomuksiin, ei tarkoita sitä, että seuraavalla kaudella sitten sama toistuisi. Tässäkin pitää katsoa pitkä linja. Ja kun otetaan huomioon se, että hankinnat ja elinkaari näissä järjestelmissä ovat äärettömän pitkiä, niin tätä ei voida myöskään tehdä ikään kuin hetkellisten tuulahdusten mukaan, tai ei ainakaan pitäisi voida tehdä.