Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto antaa tämän selonteon eduskunnalle, koska Suomi on kasvattamassa Naton Ukrainalle antamaan turvallisuus- ja koulutustukeen osallistuvien sotilaiden määrää aiemmin päätetystä kuudesta sotilaasta peräti kymmeneen ja hurjimmissa skenaarioissa ehkä 15 sotilaaseen ensi vuoden kuluessa. Päätöksen Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Lain mukaan ulkomailla voi palvella kriisinhallintatehtävissä korkeintaan 2 000 suomalaista samanaikaisesti. Tällä hetkellä kyseisissä tehtävissä toimii alle 500 suomalaista, joista reilu sata on siviilejä ja vajaa 400 sotilaita. Koska nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa osallistuminen ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen, valtioneuvosto kuulee eduskuntaa tämän selonteon muodossa ennen kuin tekee ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille kuuden sotilaan joukon kasvattamisesta korkeintaan 15:een. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen prioriteetti on tuki Ukrainalle ja maan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle. Viimeksi mainitussa on kaikkein eniten tehtävää koko Ukrainaa tukevalle läntiselle yhteisölle. Suomi tukee Ukrainan tavoitetta kestävästä ja oikeudenmukaisesta, YK:n peruskirjan sekä kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän mukaisesta rauhasta. Se edellyttää Ukrainan neuvotteluaseman vahvistamista esimerkiksi aseavun ja muun tuen muodossa sekä Venäjän taloudelliseen kykyyn vaikuttavia pakotteita. Lännen tuellakaan ei sotilaallista ratkaisua Ukrainan hyväksi ole vielä saatu, joten pakotepolitiikan kiristäminen ja siinä onnistuminen olisi tehokas keino Venäjän lyömiseksi. Silti pelkästään EU-maat ostivat viime vuonna Venäjältä energiaa vähintään 35 miljardilla eurolla. Samalla Venäjälle päätyy edelleen muun muassa sotateollisuuden tarvitsemia länsimaisia komponentteja. Länsi puuhastelee siis kolmanneksi tehokkaimpien ja itselleen lyhyellä aikajänteellä miellyttävimpien tukitoimien parissa. Niidenkään merkitystä ei kuitenkaan pidä väheksyä, sillä ilman Ukrainan länneltä saamaa taloudellista ja sotilaallista tukea sota olisi luultavasti levinnyt maan rajojen ulkopuolelle muinakin kuin hybridioperaatioina, minkä viime yön tapahtumat selvästi osoittavat. Suomi on osoittanut vahvaa tukea Ukrainalle 3,7 miljardin euron edestä, 29 puolustusmateriaalipaketin korvausarvon ollessa 2,7 miljardia. Ukraina on tällä hallituskaudella ollut suurin kehitysyhteistyökumppanimme, ja talouden kokoon suhteutettuna olemme yksi maailman suurimmista Ukrainan tukijoista. Arvoisa puhemies! Ukraina liittyi Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvostoon ja rauhankumppanuusohjelmaan samaan aikaan Suomen kanssa 1990-luvun alkupuolella. Naton ja Ukrainan kahdenvälistä kumppanuutta koskeva peruskirja solmittiin 1997. Myöhemmin annettiin sitä täydentävä julistus, joka vahvisti, että Ukrainasta tulee Naton jäsen tulevaisuudessa. Ukraina on kumppanuutensa aikana osallistunut aktiivisesti Naton eri kumppanuusohjelmiin ja Naton kriisinhallintaoperaatioihin. Esimerkiksi maaliskuussa 2008, aikana, jolloin toimin Nato-johtoisessa KFOR-operaatiossa Kosovossa, ukrainalainen 25-vuotias YK-poliisi Kynol Ivor kuoli Mitrovican mellakoissa saamiinsa vammoihin. Ukraina on siis osoittanut solidaarisuutta länsimaita ja näiden pyrkimyksiä kohtaan jo kauan ennen kuin siitä tuli eurooppalaisten demokratioiden kiistaton etuvartio Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alettua helmikuussa 2022. Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu neljättä vuotta huolimatta ponnisteluistamme tulitauon ja rauhanneuvotteluiden aikaansaamiseksi. Sota on aiheuttanut Ukrainassa valtavaa tuhoa ja inhimillistä kärsimystä sekä muuttanut jo nyt perustavanlaatuisesti Euroopan turvallisuustilannetta. Oli pysäyttävää nähdä sunnuntaina mediassa tulessa sama ministereiden kabinettirakennus, jossa itse vierailin alle kaksi viikkoa aiemmin. Arvoisa puhemies! Kokoomus katsoo, että vaikka NSATUn kautta annettava tuki Ukrainalle on länsimaille tyypillisen varovaista rajoittuen vain Nato-maiden alueelle, osallistuminen vahvistaa Suomen asemaa aktiivisena, luotettavana ja solidaarisena liittolaisena. Operaatio tukee Ukrainan puolustuskykyä ja Nato-yhteensopivuutta. Ne ovat omiaan parantamaan pitkän aikavälin rauhan ja vakauden edellytyksiä Euroopassa. Samalla voidaan varmistaa Ukrainan tuen kestävyys, ennustettavuus ja parempi koordinointi sekä osoittaa, että Venäjän aggressio ei murra länsimaiden tukea Ukrainalle. Työskentelemme aktiivisesti, jotta Ukraina voisi liittyä Euroopan unioniin ja Natoon mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Arvoisa puhemies! NSATUun osallistumisen vahvistaminen on maaltamme investointi Euroopan turvallisuuteen eli omaan turvallisuuteemme. Pidämme tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisesti Ukrainan tukena kahdenvälisesti, Naton sisällä ja kansainvälisesti. Meidän on oltava valmiita kantamaan aiempaa enemmän ja rohkeammin vastuuta vapauden, demokratian [Puhemies koputtaa] ja eurooppalaisten turvallisuuden hyväksi. Kokoomus kehottaa valtioneuvostoa antamaan selonteon mukaisen ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille mahdollisimman nopeasti.