Arvoisa puhemies! Jos joku vielä kaipasi lisää perusteluja sille, minkä takia ilmastokriisi pitää ottaa vakavasti ja Suomenkin pitää terhakoitua sen torjunnassa, niin tämä kesä niitä todella tarjosi. Euroopan metsäpaloissa tuhoutui satojatuhansia hehtaareja, ja niitten alta evakuoitiin satojatuhansia ihmisiä. Euroopan toistuvat äärihelteet tänä keväänä ovat tappaneet arviolta yli 35 000 ihmistä, ja nyt tuoreen arvion mukaan yksin näitten helteiden vaikutus Euroopan talouteen saattaa olla suuruusluokkaa 180 miljardia euroa. Se vastaa suunnilleen prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta ja myös suunnilleen koko Euroopan vuotuista kasvua. Eli yksin näitten helteiden takia on saatettu menettää koko tämän vuoden kasvun verran. Kun sitten on arvioitu, mikä rooli ihmisen aiheuttamalla ilmaston kuumenemisella näiden nyt tänä kesänä havaittujen äärihelteiden ja metsäpalojen kanssa on, niin viesti on hyvin selvä: jos nyt kesällä koetun kaltainen äärihelle olisi osunut 50 vuotta sitten, arvioidaan, että se olisi toteutunut noin 3,5 astetta viileämpänä, ja totta kai 3,5 astetta viileämpi helle olisi aiheuttanut paljon vähemmän tuhoja. Metsäpaloista taas on arvioitu, että Lounais-Ranskan alueella ihmisen aiheuttama ilmaston kuumeneminen on tehnyt niihin johtaneista olosuhteista yli tuplasti niin todennäköisiä kuin ennen ihmisen aiheuttamaa ilmaston kuumenemista, ja Keski-Espanjan alueella nämä olot ovat muuttuneet jopa noin 20 kertaa todennäköisemmiksi. Tämä on tietysti vasta esimakua. Se on nähty tähänastisella kuumenemisella, ja jos ilmaston kuumenemista ei saada kuriin, niin paljon, paljon pahempaa on vielä luvassa. Tässä puheenvuorossa halusin palata kollegoiden hyviin puheenvuoroihin ja tukea monia niissä esitettyjä ajatuksia. Edustaja Hänninen useampaan otteeseen toi esiin sen, että ilmastotoimet ovat myös turvallisuustekoja, ja sehän on juuri näin. Ilmaston kuumeneminen johtaa yhteiskunnassa moniin sellaisiin haittoihin ja vahinkoihin, jotka myös heikentävät meidän turvallisuutta joko suoraan tai välillisesti, ja sen takia ilmastotyö on myös meidän oman kokonaisturvallisuutemme vahvistamista. Edustaja Kallio puhui hyvin siitä haastavasta tilanteesta, jonka edessä suomalaiset maanviljelijät ovat. Kannattavuus on ollut jo pitkään heikkoa ja nyt viime aikoina vielä muun muassa energian kohonneiden hintojen ja lannoitteiden kohonneiden hintojen takia vielä pahemmin koetuksella. Meidän täytyy hakea sellaiset ratkaisut kestävään, ilmastoa säästävään maatalouteen, jotka tukevat meidän kotimaista ruuantuotantoamme ja viljelijöiden jaksamista ja kannattavuutta. Edustaja Bergbom puhui hyvin siitä, että Suomen keskeisin voimavara on teknologinen osaaminen. Katson, että Suomi voi vaikuttaa maailmanlaajuisesti monellakin tavalla, mutta koska meillä on todella niin paljon teknologista aivan maailmanluokan osaamista ja meillä on niin monta yritystä, jotka kehittävät näistä ilmastoratkaisuja maailmanmarkkinoille, niin siinä meidän kädenjälki voi todella olla huomattavan suuri ja paljon tämän pienen kansakunnan kokoa suurempi. Edustaja Bergbom esitti myös hyvän kysymyksen siitä, kuka maksaa. Itse toivoisin, että ilmastokeskustelussa päästäisiinkin enemmän pohtimaan sitä, miten ilmastopolitiikkaa voidaan tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla, eikä väitellä siitä, pitääkö sitä ilmastopolitiikkaa harrastaa ja ilmastotekoja tehdä. Vihreissä olemme yrittäneet toistuvasti esittää sellaisia ratkaisuja, joilla me pystymme yhtä aikaa vähentämään päästöjä reippaasti ja pitämään kaikki suomalaiset mukana, on sitten kyse maaseudulla ja haja-asutusalueilla asuvista ihmisistä, jotka tarvitsevat omassa arjessaan autoa, tai pienituloisista ihmisistä, joille pienetkin lisäkustannukset voivat olla hyvin ratkaisevia. Toivoisin, että tähän keskusteluun voisimme käyttää enemmänkin välillä aikaa. Useassakin puheenvuorossa kollegat pohdiskelivat sitä, minkälaisia epävarmuuksia liittyy nielulaskentaan ja minkä takia Ruotsissa on niin paljon parempi nielutilanne ainakin lukujen perusteella. No, ilahduttavasti hallituksen oma ilmastovuosikertomus viittaa hallituksen itse tilaamaan selvitykseen, jossa myös tähän kysymykseen on pyritty ainakin osittain vastaamaan. Jos eivät kaikki kollegat ehtineet ihan koko ilmastovuosikertomusta lukea, niin lainaan tähän loppuun vielä sieltä otetta. Vuosikertomuksessa todetaan, että tammikuussa 26 julkaistu HILE-hankkeen, siis hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysi, raportti korostaa, että Suomen metsien hiilinielulaskenta on epävarmuuksista huolimatta tällä hetkellä paras käytettävissä oleva väline ilmastotoimien suunnitteluun ja kohdentamiseen. Selvitys vahvistaa, että kasvihuonekaasuinventaario on toteutettu asianmukaisesti ja kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Analyysi tuo esiin myös sen, että mallintamiseen perustuva hiilinielulaskenta on Suomen olosuhteissa perusteltua ja vertailukelpoista muiden maiden, kuten Ruotsin, käyttämiin menetelmiin. Suomessa ei esimerkiksi ole saatavilla samanlaisia aikasarjoja maaperän mittauksissa kuin Ruotsissa. Eli hallituspuolueiden edustajien huoliin hallitus on jo hyvin vastannut, ja tuen myös sitä hallituksen lisäsatsausta hiilinielulaskennan kehittämiseen. Koska siihen on tosiaan liittynyt merkittäviä epävarmuuksia, niin on syytä niitä epävarmuuksia pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vähentämään ja laskentaa kehittämään, jotta päätöksenteko voi todella perustua mahdollisimman kattavaan ja ajantasaiseen tietoon.