Arvoisa puhemies! Ehkä nyt ensimmäiseksi kysymykseen hiilinieluista ja laskelmista. Moni edustaja kysyi niistä. Meillä todellakin on käynnissä hanke, jolla pyrimme parantamaan tätä tietopohjaa. Saamme ennakkotietoja, ensimmäisiä tietoja loppuvuodesta tämän vuoden aikana. Tähän hallitus on panostanut merkittävästi, koska haluamme saada tietoa paitsi toimien vaikuttavuudesta myös niistä epävarmuuksista, joista tällä hetkellä meillä käytössä olevat mallinnukset ja mittaukset eivät vielä tarpeeksi meille tuota tietoa. Tämä on tärkeää myös sen vuoksi, että voimme myös EU-tasolla paremmin vertailla eri maiden tilannetta, ja tätä viestiä olemme tietenkin vieneet myös sinne Euroopan tasolle. Mutta ei suinkaan ole niin, että hallitus ei toimisi tai tekisi mitään. Tässä esittelypuheenvuorossani luettelin, kuinka paljon toimia teemme vaikkapa metsien hiilinielujen kasvattamiseksi. Kyllä näistäkin todennäköisesti saamme jo toivottavasti ensi vuoden aikana joitakin vaikutuksia, mutta kuten varmaan kaikki täällä tietävät, etenkin ilmastopolitiikkaan perehtyneet henkilöt, niin etenkin tämä maankäyttösektorin puoli on usein aika hidasvaikutteinen, ja sen vuoksi on vaikea sanoa myöskään sitä, milloin täsmällisesti ne tulokset näkyvät. Kuitenkin työtä me teemme. Ja kuten täällä todettiin, EU:n päästökauppa on keskeinen ilmastopolitiikan keino, ja sitähän me olemme puolustaneet kyllä erittäin vahvasti Euroopassa. Toivomme myös tietysti, että tähän lähtevät muut maat mukaan. Enemmänkin voisi kysyä, eivätkö muut maat siellä, missä näitä helteitä koettiin, ole heränneet siihen tilanteeseen, että ilmastonmuutoksella on vaikutusta Keski-Eurooppaan, Etelä-Eurooppaan, sillä kyllä Suomi on ollut tässä nimenomaan siinä rintamassa, joka pitää päästökauppaa keskeisenä ohjauskeinona, jolla ohjataan investoinnit sinne vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Ja mehän näemme nyt, että se toimii Suomessa. Se houkuttelee meille investointeja, jotka ovat sen perässä, että täällä on paljon puhdasta energiaa tarjolla. Se on meidän keskeinen kilpailukykytekijämme, ja sen vuoksi tästä haluamme myös pitää kiinni. Siitä haluavat myös meidän yrityksemme pitää kiinni. Älkää siis vähätelkö sitä työtä, mitä me teemme tuolla kansainvälisillä kentillä. Sitten tämä hiilinielukysymys. Palaan vielä siihen. Tämä on kaksijakoinen siinä mielessä, että meillä on nämä omat hiilineutraalisuustavoitteemme, mutta sitten meillä on totta kai myös nämä EU:n ilmastotavoitteet. Siinä tämä LULUCF-asetus on jaettu nyt kahteen osaan, ja siinä tämä ensimmäinen vertailukausi, josta valtaosa oli muuten edellisen hallituksen aikana, on mielestäni aika hyvä saavutus, jos me pystymme sen tosiasian, että kun meillä puuntuonti loppui Venäjältä ja täällä hakkuut sitä myöden lisääntyivät, ja sen viestin välittämään ja korjaamaan niitä laskelmia siltä osin, että me vältämme ne kustannukset. Tämä hallitus ei olisi siihen voinut vaikuttaa sen enempää kuin edellinenkään hallitus, ja se toimi, mitä edellinen hallitus teki, se, että puuntuonti loppui, oli mielestäni täysin oikea. Emme me halua Venäjän sotakassaa rahoittaa edes ilmastopolitiikan varjolla. Sitten muutama ihan konkreettinen kysymys tuli. Sähköautojen akusta olen käynyt keskustelua niin Lupa- ja valvontaviraston kuin sitten sähköautojen akkuja korvaavien henkilöiden kanssa, ja on selvää, että osittain tästä on syntynyt hieman ylitulkintoja, turhaakin pelkoa siitä, että akkuja ei voisi korjata. Sekin on selvää, että tämä akkuasetus on EU:n suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, mutta sitä kysymystä, joka tässä on nyt kaikista keskeisin — se, missä vaiheessa nämä sähköakut, joita on käytetty, määritellään jätteeksi — pitää vielä täsmentää, jotta ei kävisi niin, että joudutaan sitten ikään kuin uudelleen valmistamisen kautta ja ympäristöluvituksen kautta menemään uudelleen valmistamaan ja korjaamaan. Tämä on työn alla, ja keskustelut jatkuvat, jotta ohjeistukset ovat selvät ja sellaiset, että sähköautojen akkuja voidaan korjata edullisesti ja helposti myös tulevaisuudessa. Sitten tästä ilmastovuosikertomuksesta, siitä, miten usein se tehdään. No, mielestäni tätä kannattaa nyt kaikkien puolueiden varmasti pohtia. Sitten kun mennään tuleviin hallitusneuvotteluihin, pohditaan sitä, onko tämä kerran vuodessa hyvä, onko muutenkin näitä ilmastopolitiikan suunnitelmia hieman liikaa. Itse ajattelisin, että olisi hienoa, että päästäisiin tämmöiseen kokonaisvaltaisempaan arviointiin, eikä niin, että meillä on tämä ilmastovuosikertomus, sitten meillä on maankäyttösektorin suunnitelma, keskipitkän aikavälin suunnitelma, sitten meillä on tämä energia- ja ilmastostrategia, joka on oikeastaan ainoa [Puhemies koputtaa] ei-lakisääteinen, joka kokoaa sitten yhteen kaiken, mitä hallitus tekee, kaikki sektorit. Tämä on hieman monimutkaista kaikille ja varsinkin varmasti kansalaisille seurata, koska ihan näin ministerinäkin siinä on kyllä seuraamista, kun tässä on näin monta erillistä suunnitelmaa, [Puhemies koputtaa] joita sitten myös eri määräajoin päivitetään. Mielelläni vielä vähän aikaa puhuisin, mutta nyt puhemies koputtaa, ja kiitän keskustelusta. .