Arvoisa puhemies! Kelan valtuutettujen puheenjohtaja esitteli valvontakertomuksemme perusteellisesti — kiitos siitä. Nostan puheenvuorossani esiin muutamia huomioita Kelan valtuutettujen tehtävästä ja myöskin käsittelyssä olevasta valvontakertomuksesta. On hyvä sanoa aina silloin tällöin täällä eduskunnassakin se, mikä Kelan valtuutettujen tehtävä on. Se on myöskin tärkeää, että kansalaiset tietävät sen, kun ottavat yhteyttä. Kelan valtuutettujen tehtävä on valvoa Kelan hallintoa ja toimintaa, ja tuo valvonta ulottuu Kelan kaikkeen toimintaan, mutta siihen ei kuulu Kelan keskeisten päätöksentekoelinten, erityisesti hallituksen ohjaaminen eikä muiden toimeenpanoelinten toimivaltaan puuttuminen. Valtuutettujen suorittama laillisuusvalvonta on lähinnä jälkikäteistä ja keskittyy nimenomaan laillisuuden valvontaan. Mielestäni huomionarvoista kertomuksessa on se, että valtuutettujen aloitteesta tehtyjen selvitysten ja parlamentaarisen työn pohjalta Kelan hallintoa koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu merkittävästi. Lainsäädännössä on täsmennetty Kelan toimivaltasuhteita ja muun muassa sitä, miltä osin virkamieslakia sovelletaan Kelan johtajiin. Kelaa koskeva lainsäädäntö oli monin tavoin jäänyt jälkeen ja aikansa elänyt. Samalla kun lainsäädäntöä on uudistettu, on sujuvoitettu Kelan mahdollisuuksia toimia tehtävässään, ja haluan tässä antaa kiitoksen nykyiselle hallitukselle siitä, että nämä pitkään odotetut ja Kelan valtuutettujen esittämät lakimuutokset ovat nyt edenneet. Mielestäni seuraavalla hallituskaudella on perusteltua käynnistää parlamentaarinen työ. Itse asiassa parlamentaarisessa työssäkin on ehdotettu tätä, minkä nyt tässä nostan esille, eli on tärkeää arvioida Kelan asemaa ja valvontaa sekä sitä, onko valtuutettujen sinänsä toimiva ja hyvä valvontarooli nykymuodossaan perusteltu. Kela toimii kuitenkin valtaosin valtion budjettirahoituksella. Tätä selvitystä ollaan parlamentaarisesti esitetty, ja se on selkeästi looginen askel eteenpäin seuraavalla eduskuntakaudella, tästä haluan muistuttaa. Kelan valtuutetut ovat olleet hyvin aktiivisia monessa asiassa. Yksi esimerkki on vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu, jossa valtuutettujen rooli oli aivan keskeinen, kun Kelan ohjeita muutettiin syrjimättömiksi. Pidän erinomaisena sitä, että Kela on aloittanut tulkkauspalveluiden muutostarpeiden tarkastelun, koska nykyinen lainsäädäntö ei enää ole ajanmukainen. Kelan valtuutettujen puheenjohtaja nosti esille myöskin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja terapioiden hankinnat. Ne ovat olleet toistuvasti valtuutettujen tarkastelussa, eikä syyttä. Kelahan on hankkinut palvelut kilpailuttamalla ne neljän vuoden välein, ja me valtuutetut tuemme vahvasti sitä, mikä on valvontakertomuksessakin, että hankinnoissa siirryttäisiin rekisteröitymismenettelyyn. Tämä tarkoittaisi sitten sitä, että yrittäjät voisivat tulla pitkin vuotta tarjoamaan palveluita, jos kykenevät vastaamaan sitä laatua, mitä Kela edellyttää. Eli tämä rekisteröitymismenettely olisi palvelun käyttäjille parempi. Se lisäisi alueellista saavutettavuutta asiakkaille ja joustavuutta palvelun tuottajille. Pidän tärkeänä, että myöskin jatkossa ammatinharjoittajien osaaminen ja laatu kyetään ottamaan nykyistä paremmin huomioon hankinnoissa. Jotta rekisteröitymismenettely kaikessa laajuudessaan voidaan ottaa käyttöön, se edellyttää sitä, että lainsäädäntö saadaan valmisteltua, ja se on viimeistään sitten seuraavan hallituksen alkumetreillään tehtävä. No, Eepos-ohjelma on Kelan strateginen kehittämisohjelma, jolla uudistetaan etuuskäsittelyn vaativat toimintatavat, alustat ja tietojärjestelmät, ja olemme edenneet tässä erittäin tarkkaan. Tämä on myöskin rahallisesti hyvin merkittävä ja Kelan toimintaan aivan perustavanlaatuisesti vaikuttava. Mutta tuon ohjelman toimeenpano kohdistuu pääasiassa seuraavalle vaalikaudelle, ja siksi on tärkeää saada keskeiset lakimuutokset seuraavan hallituksen ohjelmaan. Se on Kelan asiakkaiden kannalta aivan välttämätöntä. Mutta samalla kun valvomme tämän massiivisen hallinnollisen ja digitaalisen järjestelmäuudistuksen etenemistä, meidän valtuutettujen on varmistettava, ettei teknologia aja ihmisten ohi. Vaikka näitä taustajärjestelmiä tehostetaan ja digitalisaatio etenee, niin puhelinpalvelujen ja fyysisten toimipisteiden saatavuus on turvattava niitä tarvitseville, kuten tuossa ansiokkaasti valtuutettujen puheenjohtajakin puheessaan nosti esille. Kelan palvelut koskettavat jotakuinkin jokaista suomalaista. Kela palvelee suomalaisia vauvasta vaariin. Ja haluan nostaa esille sen, että Kelan toiminnassa aivan ensisijaista on henkilöstö, josta kaksi kolmasosaa työskentelee suorassa asiakaspalvelussa palvelu‑ ja ratkaisuasiantuntijoina. Edellisessä puheenvuorossa nostettiin asiakastyytyväisyys, joka on korkealla tasolla. Haluan tässä todeta sen, että uudistetun henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella työntekijät pitävät työtään merkityksellisenä. 90 prosenttia kertoo työn tavoitteiden olevan selkeät, ja 89 prosenttia pitää työyhteisön vuorovaikutusta arvostavana. Tiedonkulku ja yhteistyö tukevat aiempaa paremmin ammatillista kasvua. Tämä tarkoittaa sitä, että Kelassa on johtamista kehitetty, mutta johtamisselvityksen pohjalta, joka on valmistunut ja julkaistu, on johtamista kehitettävä edelleen. Kela on asiantuntijaorganisaatio, ja on tärkeää, että johtaminen on kaikin tavoin kunnossa, jotta jokainen Kelan henkilöstössä oleva, Kelassa työskentelevä, voi antaa parhaimpansa. Ja haluan tässä kiittää valtuutettujen puheenjohtajaa ja valtuutettuja yhteistyöstä ja Kelan henkilöstöä suunnattoman hienosta työstä. Ihan lopuksi, puhemies, sanon sen, että olemme pyrkineet tekemään Kelan valvontakertomuksesta informatiivisen ja kattavan, ja toivon, että myöskin kertomusta käsittelevät valiokunnat antavat palautetta, tuleeko siitä riittävä kuva siitä työstä, mikä meille Kelan valtuutetuille on annettu. Ehkä tässä rohkenen sanoa vielä sen, että kun sosiaali‑ ja terveysvaliokunta tätä käsittelee, niin olisi toivottavaa tehdä niin kuin monena vuonna on tehty aiemmin, että kertomus on lähetetty myöskin vielä tarkastusvaliokuntaan. Se ei olisi asialle pahitteeksi.