Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme aina suhtautuneet torjuvasti kaikenlaiseen suhmurointiin, hyvä veli ‑verkostoihin [Välihuutoja] ja päätöksenteon epäselvyyksiin Suomessa. Tämä asenne on syvällä perussuomalaisten perimässä. Kansalaisten luottamus julkiseen valtaan ja päätöksenteon avoimuuteen on demokratian perusta, eikä se saa murentua. Jos päätöksenteossa havaitaan mahdollisia epäselvyyksiä, on ne mielestämme selvitettävä perin pohjin. On tärkeää, että päätöksenteon perusteet ovat selkeitä ja niihin liittyviin kysymyksiin vastataan. Demokratiassa voidaan olla eri mieltä asioista ja tehdyistä poliittisista päätöksistä. Kansalaisilla on kuitenkin aina oikeus tietää, miten päätökset on tehty ja miltä pohjalta erilaisiin ratkaisuihin on päädytty. Tässä suhteessa avoimuus on välttämätön lähtökohta. Tämä pätee myös keskustelun keskiössä olevaan Garden Helsinki ‑hankkeeseen. Arvoisa puhemies! Samalla on kuitenkin syytä tarkastella tämän kesän keskustelun mittasuhteita ja johdonmukaisuutta ja suhteuttaa se edellisten hallituskausien vastaaviin tilanteisiin. Tänään eduskunta on kutsuttu koolle kesken kesän istuntotauon käsittelemään valtioneuvoston tiedonantoa koskien puoliväliriihessä tehtyä päätöstä ehdollisesta tuesta Garden Helsinki ‑hankkeelle. Kyse oli siis ehdollisesta 35 miljoonan euron rahoituspäätöksestä, jolla ei enää ole hallituksen poliittista tukea. Tässä rahoituspäätöksessä ei ollut missään nimessä kyse vähäpätöisestä summasta, puhumme kuitenkin kymmenistä miljoonista euroista. On muistettava, että jokainen veroeuro muodostuu suomalaisten työn kautta, ja perussuomalaisten mielestä jokainen veroeuro on käytettävä vastuullisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisten hyväksi. Siksi jokainen veroeuro ansaitsee myös huolellisen harkinnan ja läpinäkyvän päätöksentekoprosessin. On kuitenkin syytä kysyä, miksi samaa taloudellista vastuullisuutta ja päätöksenteon avoimuutta ei nähty viime hallituskaudella eli silloin, kun vihervasemmistohallitus päätti keskustan tuella moninkertaisesti suuremmista taloudellisista sitoumuksista — ja vielä ulkomaille. Silloin puhuttiin nimittäin miljardeista eli tuhansista miljoonista euroista. Kesällä 21 silloinen SDP:n johtama hallitus hyväksyi Suomen osallistumisen Euroopan unionin niin sanottuun elpymisvälineeseen. Tässä elpymispaketissa oli kyse historiallisesta EU:n yhteisvelasta ja miljardiluokan taloudellisista vastuista. Silloisen eduskunnan päätöksellä Suomi sitoutui joidenkin arvioiden mukaan noin seitsemän miljardin eli seitsemän tuhannen miljoonan euron maksuosuuteen samalla, kun Suomeen kohdistuva tuki jäi selvästi pienemmäksi. Perussuomalaiset eivät koskaan antaneet tukea Suomen osallistumiselle elpymisvälineeseen, vaikka osa oppositiostakin sitä tuki. Elpymisvälineeseen sekä rahankäytön avoimuuteen ja valvontaan liittyi tuolloin paljon avoimia kysymyksiä, joihin emme saaneet vastauksia. Eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä tästä keskustelemaan. Myöhemmin kävi ilmi, että elpymisvälineen rahoja on tuhlattu muun muassa italialaisten ikkunaremontteihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Aijaijai!] Lisäksi viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin edestä petosepäilyjä. Kansalaisilla ei siis ole tietoa, kenen taskuihin nämä rahamme ovat todellisuudessa päätyneet. EU:n syyttäjänvirasto ilmoitti tämän vuoden alussa, että sillä on aktiivisena yli 500 elpymisrahastoon liittyvää tutkintaa. Meidän perussuomalaisten varoituksia olisi kannattanut kuunnella. Vähintäänkin yhtä vastuutonta oli vihervasemmistohallituksen toiminta vuonna 22 Uniperin tapauksen yhteydessä. Ratkaistavana oli valtion enemmistöomisteisen Fortumin tytäryhtiön tulevaisuus ja lopulta lähes kuuden miljardin eli kuuden tuhannen miljoonan euron tappiot, jotka heijastuivat suoraan myös Suomen talouteen. Kyse oli suomalaisten kansallisomaisuudesta ja erittäin merkittävistä taloudellisista menetyksistä. Perussuomalaiset vaativat tuolloin, että ministereiden Marinin, Saarikon, Lintilän ja Tuppuraisen on tultava esiin ja annettava asiasta selvitys asiasta eduskunnalle kesken istuntotauon. Vaatimuksista huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesken kesäistuntotauon, eikä silloinen hallitus katsonut tarpeelliseksi käydä vastaavaa avointa keskustelua kuin mikä täällä salissa tänään käydään paljon pienemmistä rahoista. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Juuri näistä edellä mainituista tapauksista johtuen on nähdäksemme aiheellista peräänkuuluttaa suhteellisuutta viimeaikaiseen keskusteluun. Me perussuomalaiset emme missään tapauksessa vastusta asioiden selvittämistä, vaan me kannatamme asioiden selvittämistä. Mielestämme kaikki mahdolliset epäselvyydet poliittisen päätöksen ympärillä on selvitettävä riippumatta siitä, mitkä puolueet kulloinkin hallituksessa istuvat. Me haluamme, että suomalaisten veronmaksajien rahat käytetään avoimesti ja vastuullisesti, ja tämän eteen olemme valmiita hallituksessa työskentelemään. Toivomme, että tämä sama vastuullisuuden ja avoimuuden linja toimisi ohjeena myös kaikille muille puolueille ja hallituksille kaikkina aikoina.