Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä tuli kysymyksiä luovien alojen potentiaalista. Me kaikki salissa varmasti tiedämme, että luovien alojen kasvupotentiaali on valtava, ja jos esimerkiksi verrataan Ruotsiin ja meidän muihin verrokkimaihin, me emme ole pystyneet hyödyntämään sitä meidän kasvupotentiaalia sillä tavalla, että se olisi tuonut meille yrityksiä, työpaikkoja ja sitä kautta myöskin verotuloja. Sen takia yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa viime vuonna valmistelimme luovien alojen kasvustrategian, jonka toimeenpanoa on nyt vauhditettu. Siellä yhtenä asiana on muun muassa tämä AVMS-direktiivin eli tilausohjelmapalveluiden maksuvelvoite. Se lainsäädäntövalmistelu on menossa siinä vaiheessa, että se tulee ministerityöryhmiin ja eduskuntaan alkusyksystä. Näen todella tärkeänä sen, että päätimme hallituksessa käynnistää näitten suurten tapahtumahankkeiden avustamista koskevan selvitystyön. Meillä ei esimerkiksi ole dataa siitä, mitä kulttuuri- ja liikuntainvestoinnit tuovat. Me puhutaan yleisesti ottaen siitä, että alueille niillä on valtava elinvoimavaikutus, ja me puhutaan, että niillä on työllisyysvaikutuksia ja talousvaikutuksia, mutta niistä tarvitaan huomattavasti enemmän dataa. Tässä mielestäni tärkeintä on se, että näiden suurten hankkeiden valtiontukien hakuun tulee selkeät, läpinäkyvät ja yhteiset pelisäännöt ja ne ovat käytössä sitten myös seuraavalla kaudella. Tähän loppuun vielä totean, kun tässä on useammassa puheenvuorossa todettu sitä, että minkä takia annetaan ehdollinen tuki — tosin aika monessa puheenvuorossa se ”ehdollinen” on jäänyt pois — eli minkä takia hallitus päätti tässä investointipaketissa Garden Helsingille 35 miljoonan euron tuesta, ja samassa on sitten sanottu, että miksei tällä olisi esimerkiksi rahoitettu kulttuuritukea tai järjestötukea tai jotain muuta. Siinä investointipaketissa, jossa oli tämä ehdollinen tuki Garden Helsingille, oli useita näitä tieinvestointeja, joita esimerkiksi valtiovarainministeri Purra tässä luetteli: pohjoiseen Ylivieskan ylikulkusiltaa ja kantatie 67:ää ja vt 19:ää, Kivisaari—Atria-väliä, ja niin edelleen. Nämä investoinnit ovat siis kertaluonteisia, ja ne rahoitetaan valtion omaisuuden myynnillä. Ne eivät siis vauhdita velkaantumista eivätkä ole rinnasteisia toisille säästöille. Oppositio on esittänyt, että tämän investointipaketin kymmenillä miljoonilla voisi nostaa järjestöavustuksia tai maksaa sosiaalimenoja. Se ei ole mahdollista. Kertaluonteisella valtion omaisuuden myynnillä ei pidä rahoittaa sosiaalimenoja tai järjestö- ja kulttuuriavustuksia. Se ei ole vastuullista, saati kestävää, talouspolitiikkaa. Toki aiemmat hallitukset, kuten Marininkin hallitus, tekivät niin, mutta me kaikki tiedämme jäljet. Ja se peruste, [Puhemies koputtaa] että edellinen hallitus teki niin, ei ole Orpon hallituksessa kestävä peruste.