Arvoisa puhemies! Hetki sitten esittelin valtiovarainvaliokunnan mietinnön tuolta toiselta puhujakorokkeelta ja nyt ajattelin kertoa, mitä mieltä keskusta tästä hallituksen esityksestä on. Edustaja Heinonen täällä edellä kertoi, että meillä on hyviä uutisia Suomen taloudesta, siis kansantaloudesta. Tämä pitää paikkansa, ja me toivomme, että ne vahvistuvat, kun tämä vuosi etenee. Iloitsemme kaikki siitä, jos Suomen talous saadaan voimakkaampaan kasvuun kuin millaista se viime vuosina on ollut. Se hyödyttää kyllä kaikkia. Valitettavasti työllisyystilannetta se parantaa vasta kovalla viiveellä. Mutta, arvoisa puhemies, tässä hallituksen esityksessä, jota me nyt käsittelemme, ei ole kysymys Suomen kansantaloudesta tai viennistä. Tässä on kysymys julkisesta taloudesta, siis valtiontaloudesta, siitä, mihin valtio käyttää rahat, ja tällä hetkellä juuri siitä, mitä hallitus tuo eduskuntaan lisätalousarviona kesken vuoden. Tästä julkisesta taloudesta eli valtiontaloudesta meillä ei valitettavasti ole mitään myönteisiä uutisia, vaan tämäkin hallituksen esitys on esitys, jossa julkinen talous velkaantuu entistä voimakkaammin ja entistä nopeammin. On siis kaksi eri asiaa: Suomen talous, jossa on myönteisiä merkkejä, ja sitten on tämä julkinen talous, jossa on vain huonoja uutisia, valitettavasti. Kenen tehtävä on huolehtia julkisesta taloudesta? Onko se opposition tehtävä? Ei. Onko tavallisten suomalaisten kansalaisten tehtävä huolehtia, että julkinen talous saadaan kuntoon? Ei ole. Heidän tehtävänsä on rakentaa onnellista elämää Suomessa, ja me toivomme, että kaikille se olisi mahdollista. Onko suomalaisten yritysten tehtävä huolehtia siitä, että julkinen talous laitetaan kuntoon? Ei ole. Yritysten tehtävä on luoda tänne kannattavaa liiketoimintaa — kasvaa, investoida ja menestyä — ja silloin me kaikki hyödymme siitä. Kenen tehtävä se sitten on? Kulloinkin istuvan hallituksen tehtävä on huolehtia, että julkisen talouden kehitys on myönteistä ja se menisi oikeaan suuntaan ja velkaantuminen ei kiihtyisi vaan mieluummin hidastuisi. Mitä tekee tämä hallitus? Se tuo tänne esityksen, jossa velkaantuminen kiihtyy, ei siis hillitse velkaantumista. Ja missä tilanteessa? Tilanteessa, jossa Suomi on joutunut tarkkailuluokalle, ja silloin kun ollaan tarkkailuluokalla, se tarkoittaa, että ollaan käyttäydytty sopimattomasti talouden suhteen. Silloin jos ollaan tarkkailuluokalla, niin kannattaisi lopettaa tämmöinen ja alkaa käyttäytymään kiltisti eli toimimaan taloudessa viisaasti ja toimimaan niitten sääntöjen mukaisesti, joita on tarkkailuluokallekin annettu. [Tuomas Kettunen: Edustaja Heinonen, kuunnelkaa!] No, mitä valtiovarainministeriö toteaa nytten tässäkin yhteydessä? ”Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin tämänhetkisten arvioiden perusteella nettomenopolulla pysyminen tarkoittaisi tämänhetkisten tietojen valossa noin 600 miljoonan euron lisäsopeutuksen tarvetta vuodelle 27.” Vuodelle 2028 korjausliikkeen tarve on peräti 2,7 miljardia euroa. [Pia Viitasen välihuuto] Toimiiko hallitus näin? Ei. Se toi tänne julkisen talouden suunnitelman, jossa ei ole minkäänlaisia velkaantumisen hillitsemisiä, ei minkäänlaisia sääntöjen noudattamisia. Me ymmärrämme, että puolustusmenojen kasvu on kovaa. Tässäkin lisätalousarvioesityksessä esitetään tilausvaltuuksia tuleville vuosille yli miljardilla, mutta ne maksetaan ensi vaalikaudella. Samalla kun hallitus velkaantuu ennätystahtia, se kirjoittaa tulevalle hallitukselle ennätyssuuren laskun, nuolee postimerkin ja laittaa postiin sen laskun [Timo Heinonen: Pitäisikö jättää tilaamatta?] ja sitten haukkuu edellisen hallituksen siihen perään vielä, että kun te ette huolehtineet taloudesta, ja itse velkaantuu ennätystahtia. Nyt pitäisi lähteä hoitamaan taloutta viisaasti ja toimia terveen talouden periaatteiden mukaisesti. Totta kai puolustus on tärkeää. Me olemme kaikki sitoutuneet tähän Nato-polkuun — tai ei nyt ihan kaikki mutta lähes kaikki täällä eduskunnassa — mutta silloin, jos joudutaan sinne satsaamaan, on pakko lähteä priorisoimaan menoja ja katsottava, mistä voidaan vähentää niitä menoja. Tai onko järkevää tehdä, niin kuin hallitus esittää, yhteisöveron alennus, yli 830 miljoonaa tappiota valtiontaloudelle, ja hallitus omassa esityksessään toteaa, että edes pitkällä tähtäimellä se ei ole kasvutoimi, se ei maksa edes 50-prosenttisesti itseään takaisin? Eihän tämmöisiä pitäisi tehdä tässä tilanteessa, eli laitetaan verot valtion maksettavaksi. Ei mitään järkeä, arvoisa puhemies. Sen takia keskusta esittää vastalauseessaan lausumaehdotusta, jossa edellytetään, että viimeistään syksyn 2026 budjettiriihessä hallituksen on tuotava eduskuntaan esitykset uusista lisäsopeutustoimista vuosille 26 ja 27. [Puhemies koputtaa] Esitänkin, että käsittelyn pohjaksi otetaan keskustan vastalauseen mukainen esitys. Teen siis sen mukaisen muutosesityksen.