Arvoisa puhemies! Nyt kun käsitellään todella tämän vuoden toista lisätalousarviota, niin on syytä keskittyä jälleen muutamaan asiaan, ensimmäisenä niihin asioihin, mitkä tapahtuvat täällä koko kansantalouden puolella, ja sitten totta kai niihin asioihin, mihin tällä lisätalousarviolla enemmän puututaan eli tähän julkisen talouden kokonaisuuteen. Niin kuin edellä on hyvin todettu, kansantalouden osaltahan olemme viime aikoina saaneet oikeinkin positiivisia uutisia. [Jari Koskela: Oho, hienoa!] Ne kaikki uutiset on syytä ottaa avosylin vastaan ja joka ilta jokaisen meistä ristiä kätemme, että niitä tulisi jatkossakin lisää, [Jari Koskela: Näin on tehty!] koska viime kädessä myös julkisen talouden tasapainon ja julkisen talouden vahvistamisen ratkaisee se, miten tässä talous- ja työllisyyskehityksessä onnistumme. Arvoisa puhemies! Jäin nyt hieman vain kysymään sitä, että kun tänään nämä kansantalouden positiiviset uutiset ovatkin kaikki hallituksen ansiota, niin ennen näitä korjauksia hidas kasvu oli kuitenkin maailmantalouden myllerryksen syytä. Ymmärsinkö oikein? Eli nyt kun luvut ovat tarkentuneet myös takautuvasti, niin kaikki syy on tietenkin hallituksella [Timo Heinonen: Mutta ei edellisellä!] ja hallituksen hienoissa toimenpiteissä, sekä tietenkin edellisellä hallituksella että sitten seuraavalla. Mutta muistelisin, että vielä aikaisemmin, kun tätä keskustelua käytiin, tässä salissa monesti todettiin, että huonoista kasvuluvuista ei voi suinkaan syyttää hallitusta vaan maailmantalouden tilannetta. [Ben Zyskowicz: Oletteko eri mieltä siitä?] Nyt pitää sitten päättää, onko todella niin, että kaikki kiitos kuuluu hallitukselle, vai onko niin, että saattaapa olla jollain muullakin siinä merkitystä ottaen nyt huomioon, mistä nämä tarkentuneet luvut kertovat. Nehän eivät suinkaan kerro siitä, että meillä kotimarkkinoilla olisi mennyt paremmin, vaan nehän kertovat nimenomaan siitä, että meillä viennissä menee paremmin, ja tästä tietenkin iso kiitos meidän vientiteollisuuden toimijoille. Nyt kun luvut ovat todella tarkentuneet, että Suomen talous on kasvanut useampana vuotena, niin sitten se toinen kysymys, mikä tästä tietenkin tulee, on se, miten voi olla, että samanaikaisesti, kun meidän talous on kuitenkin kasvanut, meidän työllisyyskehitys on silti Euroopan surkeinta. Siis miten tässä tilanteessa, jossa talous on kasvanut — kun olemme täällä kuulleet, että hallitus on tehnyt kaiken oikein — Suomen työllisyyskehitys voi olla Euroopan surkeinta? [Ben Zyskowicz: Palataanko tähän loppuvuodesta?] Tämä tietenkin aiheuttaa sen jatkokysymyksen, että varmaankin on niin, että sitten ne toimenpiteet, jotka hallitukselta ovat enemmänkin kohdistuneet tänne kotimarkkinoihin, eivät ole niinkään osuneet lankulle, koska jos ne olisivat osuneet lankulle, niin eihän tietenkään tällaisen talouskasvun oloissa olisi näin heikkoa työllisyyskehitystä nähty, ja hallitus olisi lähempänä saavuttaa tämän oman työllisyystavoitteensa, joka muuten viimeisimpien ennusteiden mukaan on vasta 20 000 lisätyöllistä näillä toimenpiteillä vuonna 30. Piti saada 100 000 vuoteen 27 mennessä, ja uusimpien ministeriön arvioiden mukaanhan tämä taso on plus 20 000 vuonna 2030. Siltä osin ainakaan nämä työllisyystoimenpiteet eivät varmaan ole onnistuneet. Mutta sitten mitä tulee, arvoisa puhemies, tähän julkisen talouden kokonaisuuteen, niin tämän lisätalousarvion osaltahan tehdään monia tarpeellisia panostuksia, mutta vastapainona tietenkin on se, että julkisen talouden tunnuslukuja joudutaan korjaamaan entisestään alaspäin. Velanotto tämänkin vuoden osalta pahenee edelleen ennustetusta, ja tietenkin se herättää kysymyksen, millä tavalla myös näissä kansantalouden positiivisissa uutisissa me saisimme myös tähän julkiseen talouteen hieman positiivisia uutisia, niin että tämä suunta kääntyisi. Senpä takia, arvoisa puhemies, onkin ensisijaista, ettei ainakaan omilla toimenpiteillä pyritä heikentämään julkisen talouden kestävyyttä entisestään. Tässähän hallituksen helpoin tehtävä olisi vain todeta, että tätä suunniteltua yhteisöveron alennusta ei tuoda eduskuntaan käsittelyyn, ja sillä parannettaisiin liki miljardilla julkisen talouden tasapainoa jo heti ensi vuonna, jolloin myöskään perintö ei olisi niin karmea kuin miltä se nyt näyttää. Toinen huomio, mikä tästä lisätalousarviosta puuttuu, on se, että nyt kun jälleen ihan perustellusti lisätään panostuksia nuorten työllisyyden edistämiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen, niin täytyisi huomioida, että ne rahat myös menevät käyttöön, koska nythän se suurempi ongelma on ollut siinä, että edelleenkään ne nykyisetkään panostukset eivät ole menneet käyttöön. Rahojahan on säästössä huomattavasti enemmän kuin niitä on myönnetty. Senpä takia, arvoisa puhemies, teen vastalauseemme mukaiset esitykset ja ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan sosiaalidemokraattien vastalause tähän lisätalousarvioon ja laitetaan nämä asiat kuntoon. — Kiitoksia.