Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, jolla valkoposkihanhi ja merimetso siirretään metsästyslain piiriin riistalajeiksi mutta samalla täysin rauhoitetuiksi riistalajeiksi. Esityksen keskeinen tavoite on antaa viljelijöille, viranomaisille, kalastajille ja lentoasemille nykyistä toimivammat keinot ehkäistä näiden lajien aiheuttamia vahinkoja. Itä-Suomen kansanedustajana tuen tätä esitystä hyvin vahvasti, ja haluankin kiittää ministeriä ja hallitusta tästä esityksestä. Meidän maakunnissamme valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot eivät ole teoreettinen ongelma vaan jokakeväinen ongelma ja todellisuus. Viljelijä voi nähdä kuukausien työnsä tuhoutuvan muutamassa päivässä, kun tuhansien, jopa kymmenientuhansien lintujen parvet laskeutuvat pelloille. Nykyinen järjestelmä on perustunut luonnonsuojelulain mukaiseen poikkeuslupamenettelyyn, jossa jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Ongelmana on ollut se, että vahingot syntyvät paljon nopeammin kuin lupaprosessit etenevät. Käytännössä hanhet ovat jo syöneet sadon ennen kuin päätökset ovat olleet valmiina. Nykyinen lainsäädäntö ei ole myöskään tuottanut toivottuja tuloksia. Esityksen mukaan valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen kustannukset, vahinkojen estäminen ja hanhipeltokorvaukset ovat kasvaneet muutamassa vuodessa moninkertaisiksi. Pelkästään vuonna 2025 hanhikonfliktin kokonaiskustannus nousi yli seitsemään miljoonaan euroon. Samalla käytännön vaikutus vahinkojen vähentämiseen on jäänyt rajalliseksi. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakimuutos ei tarkoita hallitsematonta metsästystä eikä luonnonsuojelusta luopumista, päinvastoin. Valkoposkihanhi ja merimetso säilyvät edelleen rauhoitettuina lajeina, mutta laissa määritellään selkeät tilanteet, joissa vahinkojen estämiseksi voidaan toimia ilman raskasta poikkeuslupabyrokratiaa. Samalla saaliista säädetään ilmoitusvelvollisuus ja lajien seuranta säilyy viranomaisten valvonnassa. Erityisen tärkeää on se, että korvausjärjestelmä säilyy ennallaan. Korvausjärjestelmä säilyy ennallaan. Viljelijöiden oikeus saada korvausta valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista jatkuu myös uudessa järjestelmässä. Kyse ei siis ole korvausten korvaamisesta metsästyksellä, vaan siitä, että vahinkoja voidaan ehkäistä nykyistä tehokkaammin ja korvauksia tarvitaan mahdollisesti vähemmän. Merimetsojen osalta esitys vastaa kalatalouden pitkään esillä pitämiin huoliin. Merimetsojen voimakas kannankasvu on aiheuttanut ongelmia erityisesti kalakannoille, ammattikalastukselle ja kalanpyydyksille. Oikeuskäytäntö on viime vuosina kaventanut mahdollisuuksia puuttua ongelmaan niin paljon, että monet kalastajat ovat kokeneet jääneensä ilman toimivia keinoja. Tämä esitys palauttaa tasapainoa myös tähän tilanteeseen. Arvoisa rouva puhemies! Itä-Suomessa on odotettu tämänkaltaista uudistusta pitkään. Eduskunta on jo aiemmin edellyttänyt toimia valkoposkihanhiongelman ratkaisemiseksi, ja nyt Orpon—Purran hallitus tuo viimein konkreettisen esityksen pöydälle. Kyse on ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta. Emme voi vaatia maatalousyrittäjiä kantamaan yksin luonnonsuojelun kustannuksia tilanteessa, jossa vahingot kohdistuvat toistuvasti samoihin alueisiin ja samoihin tiloihin. Pidän tätä esitystä tasapainoisena. Se huomioi luonnonsuojeluvelvoitteet, mutta tunnistaa samalla elinkeinojen harjoittamisen edellytykset, lentoturvallisuuden ja paikallisten ihmisten kokemukset. Tämä esitys on askel kohti käytännöllisempää ja oikeudenmukaisempaa järjestelmää. Näillä perusteilla kannatan hallituksen esityksen hyväksymistä. — Kiitoksia.