Arvoisa puhemies! Puhun ensin nuorisotyöttömyydestä ja nuorison tulevaisuudenuskosta ja sitten siitä, mitä pitäisi tehdä. Meillä on tosiaan tässä maassa työttömyyskriisi, ja nuorten tilanne on erityisen lohduton. Nuorisotyöttömyys on noussut järkyttäväksi, ja meillä on jo 76 000 alle 30-vuotiasta työtöntä. Eli tämä tarkoittaa, että noin joka viides alle 25-vuotias on työtön. Usein täälläkin perustellaan tätä nuorten vaikeaa tilannetta suhdanteilla, mutta itse haluan korostaa, että vaikka suhdanteilla on oma roolinsa, niin ei se yksin selitä tätä nuorisotyöttömyyttä. Nyt kun nuorisotyöttömyys huitelee 22 prosentissa, niin on myös selvää, ettei tällaista rakenteellista ongelmaa ratkaista yksilöihin kohdistuvalla tsemppipuheella. On kuitenkin totta, kuten tässä välikysymyksessä nostetaan esille, että suhdanteiden muutokset vaikuttavat nuorten työllisyyteen enemmän kuin muiden ikäryhmien työllisyyteen. Samaan aikaan nuoret eivät myöskään ole mikään yhteiskunnasta erillinen saareke, ja yleinen taloustilanne vaikuttaa kovaa myös nuoriin, mutta on myös niin, että on tehty päätöksiä, joilla erityisesti vaikeutetaan ja on vaikeutettu nuorten tilannetta. Samaan aikaan on totta, ettei myöskään ole tehty niitä kunnollisia toimia, joilla voitaisiin tehokkaasti vaikuttaa nuorten työllisyyteen. Eli vaikka tätä yleistä huolipuhetta nuoriin liittyen on, niin hallitus ei ole tehnyt niitä toimia, joilla tätä nuorten tilannetta aidosti parannetaan. Aivan kuten edustaja Lohikoski ryhmäpuheessa sanoi, tämän hallituksen suurimpia epäonnistumisia on nuorten eriarvoisuuden lisääntyminen ja pahentaminen. Samaan aikaan nuorten paineet kasvavat, epävarmuus lisääntyy ja muutkin puolueet tarjoavat lähinnä vain kurjuutta. Sen takia mielestäni tässäkin keskustelussa on syytä kritisoida sitä, että täällä joukolla puolueiden toimesta sitoudutaan tähän velkajarru- ja talouskurilinjaan, koska, kuten on sanottu, se sitoo kädet ja tappaa unelmat. Nuorten tulevaisuususko on tosiaan romahtanut, ja nämä luvut ovat hälyttävän korkealla. On hyvä, jos nämä luvut ovat nyt mahdollisimman monen edustajan täälläkin herättäneet. Eli nuorisobarometrin mukaan vain joka kuudes nuori suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti ja myönteisesti, ja erityisesti nämä työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat vaikuttavat nuorten luottamukseen omaan tulevaisuuteensa liittyen. Nuoret eivät kuitenkaan ole tässäkään kysymyksessä samalla viivalla, eli erityisen paljon perheen sosioekonominen asema vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuudenuskoon. Meillä toimii täällä eduskunnassa Nuorten puolella -verkosto, jonka varapuheenjohtajana saan toimia, ja me pidimme tästä aiheesta eli nuorten tulevaisuudenuskosta ja nuorisotyöttömyydestä erittäin hyvän tilaisuuden viime viikolla. Siellä itselleni jäi erityisesti mieleen tilasto, jonka mukaan vähävaraisten perheiden 15—19-vuotiaista nuorista vain 23 prosenttia koki olevansa kesälomaansa tyytyväinen. Minusta on hyvin surullista, että kun kesäloman pitäisi olla nuorten elämässä ihanaa, merkityksellistä aikaa, ja kaikilla nuorilla pitäisi olla oikeus hyvään kesään sen kouluahkeroinnin jälkeen, niin suurimmalla osalla köyhien perheiden lapsista tämä oikeus ei toteudu. Kyllä minusta voi sanoa, että hallitus on myös osaltaan syypää monen perheen ahdinkoon, monen perheen taloudellisen ahdingon vaikeuttamiseen, joka vaikuttaa sitten nuorten hyvinvointiin ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, voivatko nuoret viettää hyvää kesälomaa. No, mitä sitten pitäisi tehdä? On paljon toimivia malleja, toimivia ratkaisuja. Meillä on työpajatoimintaa, meillä on palkkatuki, meillä on Ohjaamo-malli, joka pitäisi vakiinnuttaa ja valtakunnallistaa. Sitten meillä on suojaosat, jotka pitäisi palauttaa. Meidän pitäisi perua nämä leikkaukset, jotka on esimerkiksi tehty amispuolelle. Ennen kaikkea tarvitaan nuorisotakuu, jota mekin olemme vasemmistoliitossa nostaneet esille. Eli vaikka se on ollut olemassa, niin se ei toteudu, [Puhemies koputtaa] koska meillä on tämä valtava määrä työttömiä nuoria. Eli toivoisin tukea muilta puolueilta tähän nuorisotakuuseen sitoutumiseen, ja se pitäisi kirjata ensi hallitusohjelmaan. Lopuksi kannatan edustaja Lohikosken tekemää epäluottamusehdotusta. — Kiitos.
Mai Kivelä
VASHelsingin vaalipiiri