Arvoisa herra puhemies! Vielä vähän taustaa tälle välikysymykselle. Tässä on muutamissa puheenvuoroissa sosiaalidemokraattien puolelta nostettu esille, että he ilmeisesti — oliko kolme vuotta sitten tai jotakin — tekivät välikysymyksen nuorisotyöttömyydestä, ja varmasti näin on, mutta niin kuin tiedetään, politiikassa toisto on tärkeää varsinkin silloin, jos asiat eivät etene toivottuun suuntaan. Varmasti ollaan siitä, uskoisin, yksimielisiä, että tämä asia on tärkeä nostaa uudelleen esille, koska itse asiassa lukemat ovat tässä menneet koko ajan huonompaan suuntaan. Nuorisotyöttömyys on kasvanut nopeasti, ja noin 76 000 alle 30-vuotiasta — vähän riippuen siitä, mitä lähdettä käytetään — on tällä hetkellä työttömänä. Toinen syy, miksi tämä välikysymys tehtiin, on nuorten tulevaisuudenuskon merkittävä heikkeneminen. Vain pieni osa nuorista kokee tulevaisuuden valoisana. Ja sitten tietenkin nämä lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat, tiettyjen palveluitten heikentyminen, ja tämä epävarmuus on kasautunut, mikä sitten heijastuu lasten ja nuorten hyvinvointiin. No, sitten täällä on arvioitu tätä hallituksen politiikkaa, käyty debattia siitä, onko lapsiperheköyhyys nyt hallituksen omilla toimilla vai mistä syystä lisääntynyt noin 30 000 lapsella. Siitä voidaan tietysti käydä keskustelua, mistä nämä tulokset johtuvat, mutta fakta on kuitenkin se, että lapsiperheköyhyys on rajusti lisääntynyt. Työttömyysturvaan on tehty näitä muutoksia, suojaosaan, lapsikorotusten poistoon, ja niillä on ollut työn vastaanottamisen kannusteita ainakin osittain heikentävä vaikutus. Sitten hallituksen toimet nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi, laskemiseksi ovat tietysti keskustan näkemyksen mukaan olleet täysin riittämättömiä. Niistä on myöskin käyty tänään jo paljon keskustelua, ja keskusta on myöskin tuonut omia malleja, omia ratkaisuja nuorisotyöttömien määrän vähentämiseksi. Nuorten tilanteessa ne keskeiset ongelmat ovat: Tietysti tällä hetkellä akuutti asia on kesätyöasia, joka tämän kesän osalta alkaa olla jo taputeltuna; harjoittelupaikkojen puute; mielenterveysongelmien kasvu — terapiatakuu hyvästä aikeestaan huolimatta ei ole toiminut odotetulla tavalla. Sitten on myöskin tiettyä alueellisen eriarvoisuuden lisääntymistä, ja monissa asioissa nuoriin liittyen on havaittavissa polarisoitumista nuorten taustan mukaan. Nuorten semmoinen tietty luottamus yhteiskuntaan ja osallisuus ovat myöskin heikentyneet. Oikeastaan tästä tulikin mieleen nuorten osallisuuden lisäämiseen liittyen, että osittainhan nämä päätökset tietenkin ovat myöskin kunnissa tehtäviä, miten pystytään nuorten osallisuutta lisäämään esimerkiksi kuntien toimielimiin. Mahdollistetaan nuorten osallistuminen sinne lautakuntiin ja valtuustoon ja näille nuorisotoimielimille myöskin entistä enemmän vaikutusvaltaa. Keskusta myöskin puoluekokouksessaan teki linjauksen äänestysiästä, että voitaisiinko pohtia äänestysiän laskemista 18:sta ja 16:een ja sitä kautta myöskin lisätä nuorten kokemusta osallisuudesta ja siitä, että heidän ääntään kuunnellaan, koska kyllähän se äänioikeus on tietenkin yksi vahvimpia mandaatteja vaikuttamiseen liittyen. Myöskin tämä nuorisopalvelusasia on yksi asia, mitä keskustassa on pidetty esillä. Täytyy sanoa, että tähän asevelvollisuuteen, palveluvelvollisuuteen liittyenhän on nytten positiivisia liikahduksia tapahtumassa, kun kutsuntoja ollaan nyt laajentamassa ja itse asiassa taidetaan kokeilla tänä vuonna muutamissa kaupungeissa koko ikäluokalle tätä kutsuntainfoa. Tämä on varmasti hyvä ensimmäinen askel katsoa, miten se toimii, ja lähteä siitä sitten mahdollisesti laajentamaan näihin tulevaisuuskutsuntoihin, joita keskusta on myöskin pitänyt esillä. Omasta puolestani vielä tässä kohtaa kiitokset ministereille, että täällä iltaa jaksoivat näin pitkään keskustella.