Arvoisa rouva puhemies! Esittelen lyhyesti puolustusvaliokunnan pitkän mietinnön hallituksen esityksestä laiksi ydinenergialain sekä rikoslain muuttamisesta. Puolustusvaliokunnan mietinnössä ehdotettuja muutoksia ei perustella vain yhdellä syyllä vaan laajalla kokonaisuudella, joka liittyy Suomen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön, Nato-jäsenyyteen, pelotteen uskottavuuteen, kansalliseen päätösvaltaan sekä Suomen asemaan osana läntistä puolustusyhteisöä — siis siihen, miten Suomi pidetään parhaiten turvassa. Nykyinen ydinräjähteitä koskeva sääntely on laadittu täysin toisenlaisessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä kuin siinä, missä Suomi nykyisin toimii. Ydinräjähteitä koskeva kielto säädettiin 1980-luvun lopulla aikana, jolloin sääntelyn taustalla vaikuttivat kylmän sodan olosuhteet sekä tarve estää Neuvostoliiton mahdollisuus käyttää YYA-sopimusta perusteena ydinaseiden tuomiselle Suomen alueelle. Suomen Nato-jäsenyyttä haettaessa arvioitiin, ettei jäsenyys sellaisenaan edellyttäisi ydinaseita koskevan kansallisen lainsäädännön muuttamista. Tilannekuva on kuitenkin tarkentunut jäsenyyden myötä. Suomella on nyt täysjäsenenä pääsy liittokunnan ydinasepolitiikkaa käsittelevän ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän, Nuclear Planning Groupin, työskentelyyn sekä ydinpelotetta koskevaan käytännön suunnitteluun. Jäsenyyden aikana saatu kokemus, lisääntynyt tieto ja parempi ymmärrys liittokunnan toimintatavoista ovat osoittaneet, että ydinräjähteitä koskevan lakitasoisen kiellon suhdetta Naton yhteiseen puolustukseen ja pelotteeseen on perusteltua arvioida uudelleen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, siihen liittynyt ydinaseuhkailu sekä Euroopan turvallisuusjärjestyksen murros ovat lisänneet ydinpelotteen merkitystä. Samanaikaisesti Nato on vahvistanut ydinpelotteeseensa liittyvää suunnittelua, harjoittelua ja toimintavalmiutta tavalla, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Valiokunta korostaa mietinnössään, että uskottava pelote rakentuu rauhan aikana. Sen perusteena ovat suunnittelu, harjoittelu, toimintavalmius sekä aivan erityisesti liittokunnan toimintavapaus erilaisissa turvallisuustilanteissa. Pelotteen tarkoituksena on ennalta estää kriisien ja sotien syntyminen. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, ettei kansallinen lainsäädäntö rajoita liittokunnan puolustuksen toimintavaihtoehtoja tai heikennä pelotteen uskottavuutta — pelotteen, joka on myös Suomen viimekätinen turva. Suomen asema Naton jäsenenä on poikkeuksellisen merkittävä. Suomi muodostaa noin puolet maarajasta Venäjän kanssa. Tämän vuoksi Suomen lainsäädännöllä on tavanomaista suurempi strateginen merkitys koko liittokunnan puolustuksen uskottavuudelle. Suomi voi omilla ratkaisuillaan joko vahvistaa tai heikentää yhteistä pelotetta, eikä vastuuta sen uskottavuudesta voida jättää yksinomaan ydinasevaltojen kannettavaksi. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta käsittelee mietinnössään laajasti myös Naton ydinasepelotteen luonnetta. Pelote ei muodostu pelkästään asejärjestelmistä, vaan siihen kuuluvat poliittinen päätöksenteko, operatiivinen suunnittelu, harjoitustoiminta, komentorakenteet sekä strateginen viestintä. Keskeinen osa pelotetta on niin sanottu strateginen epämääräisyys, kansankielellä voisi sanoa hähmäisyys. Mahdolliselle vastustajalle ei pidä syntyä varmuutta siitä, mitä toimintavaihtoehtoja liittokunnalla on käytettävissään eri tilanteissa. Mietinnössä arvioidaan myös Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyösopimusta. Valiokunta toteaa, että sopimukseen sisältyvä konsultointimekanismi turvaa Suomen suvereniteetin ja kansallisen kannanmuodostuksen myös jatkossa. Lakimuutos ei poista Suomen päätösvaltaa eikä mahdollista toimintaa Suomen alueella ilman Suomen omaa hyväksyntää. Valiokunta katsoo, että Suomen täysivaltaisuus säilyy muuttumattomana. Tämä oli myös ulkoasiainvaliokunnan lausunnossaan esittämä arvio asiasta. Tärkeä osa mietintöä koskee kansallista päätöksentekoa. Nato toimii jäsenmaidensa yksimielisyyden pohjalta. Suomi muodostaa aina omat kantansa kansallisesti, ja tarvittaessa asiat käsitellään ylimmän valtionjohdon tasolla TP-UTVAssa. Eduskunnan tiedonsaantioikeus turvataan perustuslain mukaisesti. Valiokunta korostaa erityisesti ennakoivan, riittävän ja säännöllisen tiedonannon merkitystä eduskunnalle. Valiokunta on tarkastellut mietinnössään huolellisesti myös Suomen kansainvälisiä velvoitteita. Hallituksen esitys ei muuta Suomen asemaa ydinsulkusopimuksen mukaisena ydinaseettomana valtiona. Suomi ei hanki ydinaseita eikä luovu sitoutumisestaan asevalvontaan ja ‑riisuntaan, ydinaseiden leviämisen estämiseen tai ydinaseriisunnan edistämiseen. Uskottava puolustus ja aktiivinen asevalvontapolitiikka eivät ole ristiriidassa keskenään vaan täydentävät toisiaan. Mietinnössä kiinnitetään huomiota myös pohjoismaiseen näkökulmaan. Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla ei ole Suomen nykyisen kaltaista ehdotonta lakitasoista kieltoa. Sääntelyn muuttaminen tuo Suomen lähemmäksi muiden Pohjoismaiden linjaa ja vahvistaa edellytyksiä yhteispohjoismaiselle puolustusyhteistyölle sekä yhteiselle turvallisuuspoliittiselle viestinnälle. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta toteaa yhteenvetona, että uskottava pelote rakentuu todellisesta suorituskyvystä, sen uskottavuudesta sekä siitä viestimisestä mahdolliselle vastustajalle. Lakimuutoksen tarkoituksena on varmistaa, ettei kansallinen lainsäädäntö rajoita liittokunnan puolustuksen toimintavapautta tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut olennaisesti. Samalla valiokunta korostaa tarvetta viestiä kansalaisille selkeästi, ettei lakimuutos tee Suomesta ydinasevaltiota eikä itsessään tarkoita ydinaseiden sijoittamista Suomeen. On hyvä myös selkeästi todeta, että valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistö arvioi, ettei lakimuutos lisää riskiä ydinaseiden käytöstä Suomea kohtaan, vaan muutos kaikkinensa parantaa Suomen turvallisuutta. Näillä perusteilla puolustusvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset mietinnössä esitetyssä muodossa. Sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät mietintöön yhteisen vastalauseen, jota heidän edustajansa varmasti tarkemmin keskustelussa avaavat.