Kiitoksia, hyvä puhemies! Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi. Esityksellä pannaan täytäntöön EU:n niin sanottu rahanpesupaketti, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevaa sääntelyä muuttamalla se laajasti asetuspohjaiseksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, jolla kumottaisiin nykyinen samanniminen laki. Rahanpesuasetusta — johon on koottu pääosa rahanpesun ilmoitusvelvollisia, kuten pankkeja, koskevasta sääntelystä — ja uutta rahanpesulakia tulisi jatkossa lukea yhdessä kokonaiskuvan muodostamiseksi sääntelystä. Ehdotetussa uudessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa säädettäisiin muun muassa kansallisista riskiarvioista, tilastoinnista, edunsaajarekisteristä, valvontaviranomaisten toimintavaltuuksista ja keskinäisestä yhteistyöstä sekä hallinnollisista seuraamuksista. Lisäksi lakiin sisällytettäisiin kansallisia säännöksiä, jotka täydentävät suoraan sovellettavaa EU-sääntelyä. Samalla ehdotetaan muutettavaksi lakia rahanpesun selvittelykeskuksesta kuudennen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanemiseksi. Muutokset koskisivat erityisesti selvittelykeskuksen toimivaltuuksia, tiedonsaantioikeuksia sekä kansallista ja kansainvälistä tietojenvaihtoa koskevia säännöksiä. Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettuun lakiin tehtäisiin muutoksia, joilla pantaisiin täytäntöön EU:n pankkitilirekistereitä koskeva sääntely, joka koskee muun muassa uusia vaatimuksia rekistereiden tietosisällöstä sekä rekistereiden yhteenliittämisestä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutoksia useisiin muihin lakeihin, joihin tehtäisiin lähinnä teknisiä muutoksia. Rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen muodostavat merkittävän uhan rahoitusjärjestelmän toimivuudelle ja vakaudelle. Niiden vaikutukset voivat ulottua laajasti talouteen, rahoitusmarkkinoihin sekä koko yhteiskuntaan. Taloudelliset seuraukset voivat näkyä esimerkiksi kansainvälisten pääomavirtojen häiriöinä, sijoitusympäristön heikkenemisenä ja taloudellisen epävarmuuden kasvuna. Rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen voivat heikentää luottamusta rahoitusjärjestelmään, mikä saattaa johtaa pääomien siirtämiseen pois maasta sekä vaikeuttaa ulkomaisten investointien houkuttelemista. Rahanpesu liittyy usein muihin vakaviin rikollisiin ilmiöihin, kuten huumausaine- ja ihmiskauppaan. Näiden toimintojen mahdollistaminen tai niiden tuottamien varojen laillistaminen lisää rikollisuutta ja yhteiskunnallista epävakautta. Esitys koostuu pääosin EU-säännösten edellyttämästä täytäntöönpanosta. Uuden sääntelyn tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää entisestään lainsäädännön noudattamista sekä tehostaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa toimivaltaisten viranomaisten yhteistyötä myös rajat ylittävissä tapauksissa. Uudessa rahanpesulaissa säädettäisiin siitä, mitkä viranomaiset valvovat rahanpesuasetuksessa määriteltyjä ilmoitusvelvollisia. Ehdotus vastaisi pääosin nykytilaa, mutta osalle valvojista tulisi uusia valvottavia, jotka on lisätty EU-sääntelyn soveltamisalaan, kuten arvotavara-, jalometalli- ja jalokivikauppiaat, joita valvoisi Lupa- ja valvontavirasto. Rahanpesulaissa säädettäisiin myös kansallisesta riskiarviosta, jonka laatisi keskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskus. Riskiarvio sisältäisi rahanpesun, terrorismin rahoittamisen ja kohdennettujen talouspakotteiden täytäntöönpanon, laiminlyönnin ja kiertämisen riskien arvioimisen. Valtiovarainministeriö, sisäministeriö ja ulkoministeriö vastaisivat toimintasuunnitelmasta, jolla puututtaisiin riskiarvioissa havaittuihin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeihin. Esityksen sisältämien lainsäädäntöehdotusten vaikutukset kohdistuvat pääasiassa viranomaisiin ja johtuvat täytäntöönpantavasta kuudennesta rahanpesudirektiivistä. Muutokset aiheuttavat viranomaisille kustannuksia etenkin tietojärjestelmiin tehtävien muutosten vuoksi sekä mahdollisten lisäresurssien tarpeena. Ilmoitusvelvollisiin kohdistuvat vaikutukset perustuvat lähinnä suoraan sovellettavaan rahanpesuasetukseen. Aikaisempaa yhtenäisempi sääntely voi kuitenkin helpottaa erityisesti useissa EU-jäsenvaltioissa toimivien ilmoitusvelvollisten toimintaa. Valvojia velvoitetaan entistä tiiviimpään yhteistyöhön toisten valvojien ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa muun muassa ryhmävalvontaa ja valvontakollegioita koskevan sääntelyn myötä, mikä voi tehostaa valvontaa ja tehostaa siten rahanpesun estämistyötä. Esitetyt lait on tarkoitettu tulemaan valtaosin voimaan samaan aikaan kun uuden EU:n rahanpesuasetuksen soveltaminen alkaa eli 10. heinäkuuta 2027. Esitys sisältää kuitenkin eräitä tosiasiallisia edunsaajia koskevia säännöksiä, jotka kuudennen rahanpesudirektiivin mukaan tulisi saattaa voimaan jo aiemmin. Niiden kansallinen täytäntöönpanon määräaika olisi jo 10. heinäkuuta tänä vuonna. Arvoisa puhemies ja edustajat! Toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton eduskunnalta. Tämä on varsin laaja hallituksen esitys, 180 sivua. — Kiitoksia.