Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin, jotta edustaja Lintilä ei joudu puhumaan aivan tyhjälle salille, niin jäin kuuntelemaan, mutta myös ihan asiallisistakin syistä. — Kiitos hyvästä esittelystä. Ensi alkuun semmoinen anekdootti: Aikoinaan olin Etelä-Savossa eräässä Sitran hankkeessa mukana. He lähettivät joulun alla sitten — tämän olen kertonut täällä aiemminkin, mutta kerron nyt uudelleen — tämmöisen pienen lahjapakkauksen, ja mietin jo ennakkoon, että mitähän sieltä mahtaa tulla. Siellä oli burkinafasolaisia pähkinöitä ja perulaista suklaata. Sen jälkeen toivon mukaan linja on vaihtunut, ja varmaan onkin. Oli erinomaisen hyvä ja mukava kuulla siitä, että nämä panostukset kotimaiseen yritystoimintaan ja tämäntyyppisiin kasvavat. Mutta ehkä pienenä toiveena kuitenkin, kun itse oikeastaan haen jokaisesta aiheesta, niin kuin täällä on ehkä huomattu, itäisen Suomen näkökulman, niin myös Suomen pidemmän aikavälin tulevaisuuden — niin kuin edustaja Lintilä hyvin totesi tuossa äsken, ettei pidä katsoa kengänkärkiin — näkymää pidemmälle, niin Sitra voisi myös tämäntyyppisiin asioihin ehkä jatkossa lisäksi panostaa. — Mutta kiitos, ei muuta.