Kunnioitettu puhemies! Kiitoksia ministerille myös hyvin ajankohtaisesta huomiosta, mitä esimerkiksi jääkiekkoon tällä hetkellä tulee. [Naurua — Mika Lintilä: Siellä on tauko!] Sehän on niin, että Suomen miesten jääkiekkoliiga tuottaa ilmastokuorman, joka vastaa runsaan 540 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä. Asia on tutkittu teknillisen yliopiston työryhmässä Lahdessa. Se perustuu VTT:n jäähalliportaalin kulutustietoihin sähköstä, lämmöstä ja vedestä, ja myös jätehuollon ja jäänhoidon päästöt on otettu mukaan tähän hiilijalanjälkilaskentaan. Joku voisi ajatella, että mitä merkitystä tällä tänään sitten on, mutta myös Pohjois-Amerikan ammattilaissarja NHL on ympäristöohjelmassaan aika pitkällä, ja urheilullakin voi olla merkitystä, kun esikuvat ja seurat käyttävät vastuullisia valintoja. Hyvin usein jääkiekon osalta tulee mieleen myös saatavuus. Yhtäältä se on sitä, pääseekö jääkiekkoa katsomaan paikan päälle, mutta toisaalta Suomessa myös esimerkiksi Elisan ja MTV:n riita on viime aikoina ollut julkisuudessa, kun kaikki ihmiset eivät ole päässeet MM-jääkiekkoa tällä kertaa katsomaan. Toisaalta on myös niin, että harrastusten kalleus on se, mikä erityisesti kodeissa puhuttaa. Jääkiekon osalta kuitenkin myös matkustaminen lienee merkityksellinen tekijä. Myös talousvaliokunnan mietinnössä on puhuttu logistiikan kilpailukyvystä ja yhtäältä kotitalouksien ostovoimasta, jotka molemmat liittyvät tähän kokonaisuuteen. Talousvaliokuntahan on korostanut, että liikenteen päästöjen vähentämisen vauhdittamiseen tukitoimenpitein on syytä varautua pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnittelussa liikenteen ja logistiikan kilpailukyvystä ja kotitalouksien ostovoimasta huolehtien. Yhtäältä logistinen kilpailukyky, liikenne, liittyy myös siihen, miten me pääsemme harrastusten pariin, miten pääsemme jääkiekkoa seuraamaan, ja kotitalouksien ostovoima sitten myös harrastusten kalleuteen ja esimerkiksi paikan päällä lippujen ostamiseen tai sitten tämän ottelun seuraamiseen verkon kautta tai televisiosta. Suomi johtaa kahden erän jälkeen Tšekkiä 3—1, mutta Suomi ei johda Tšekkiä ainoastaan jääkiekossa vaan myös esimerkiksi päästöttömässä energiassa. Suomessahan jopa 96 prosenttia sähköstä on päästötöntä ja energian loppukulutuksesta yli puolet, noin 52 prosenttia, tulee uusiutuvista. Tšekki sen sijaan nojaa hyvin vahvasti yhä fossiilisiin polttoaineisiin. Tässä suhteessa Suomi siis johtaa Tšekkiä myös ilmastopolitiikan saralla, eikä johtoasemamme rajoitu ainoastaan jääkiekkoon. Kustannustehokkuus ja markkinaehtoisuus ovat talousvaliokunnan mielestä lähtökohtia myös ilmastopolitiikan ja sen sääntelyjärjestelmän suunnittelussa. Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että puhutaan toimivasta taloudellisesta toiminta- ja investointiympäristöstä, jossa on myös sääntelyllä vakautta ja ennakoitavuutta. Nimittäin kyllä se on niin, että investoinnit ovat se, millä me pystymme puhdasta energiaa parhaiten tuottamaan, ja koko sääntelyjärjestelmän suunnittelun osalta investoinneilla on aivan valtavan suuri merkitys. Se luo yhtäältä työtä ja toimeentuloa suomalaisille mutta on myös ilmastopolitiikan suhteen perusteltua. Kiitän vielä tässä kohtaa valiokunnan jäseniä ja eduskuntaa, että tästä mietinnöstä saatiin yksimielinen. Se ei aina ole ilmastopolitiikan saralla ollut selvää, mutta tällä kertaa näin on, eli kaikki puolueet ovat tämän hyväksyneet. Talousvaliokunnan yksimielinen kannanottoehdotus siis on, että ”eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta”, ja eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon johdosta. — Toivotaan, että ministerikin vielä ehtii katsomaan tuota viimeistä erää, jossa Suomi sitten Tšekin kaataa. — Kiitoksia.