Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaan sääntelyyn. Keskeisimmät ehdotukset liittyvät karkottamispäätösten täytäntöönpanon nopeuttamiseen, mahdollisuuteen määrätä niin sanottu ennakollinen maahantulokielto ja säilöönoton enimmäiskeston laskentatapaan. Ulkomaalaislakiin ehdotetaan myös muita lain soveltamista selkeyttäviä muutoksia. Ehdotetut muutokset perustuvat hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisiin kirjauksiin, joilla pyritään tehostamaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista, selkiyttämään ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaa sääntelyä ja takaamaan kansallinen turvallisuus kaikissa tilanteissa. Kuten edellisessä asiakohdassa totesin, ulkomaalaislakiin on kuluvalla vaalikaudella tehty useita muutoksia, joilla on otettu hallitusohjelman mukaisesti käyttöön EU:n määritelmä-, menettely- ja paluudirektiivien mahdollistamia tiukennuksia. Esimerkiksi säilöönottoa ja maahantulokieltoa koskevaan sääntelyyn on jo aiemmin tehty muutoksia. Esityksen tavoitteena on tehostaa maasta karkottamisten täytäntöönpanoa, mikä on muuttoliikkeen hallinnan näkökulmasta keskeistä. Kuten edellisenkin asian yhteydessä totesin, hallintovaliokunta on jo pitkään korostanut sitä, että tehokas palautusjärjestelmä on keskeinen osa toimivaa turvapaikkajärjestelmää ja muuttoliikkeen hallintaa. Valiokunta tähdentää, etteivät EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen tavoitteet saumattomasta prosessista rajanylityksestä turvapaikkamenettelyyn ja tarvittaessa paluuseen voi toteutua, ellei palautuksia saada merkittävästi tehostettua. Myös uudistuksen keskeinen tavoite edelleen liikkumisen ehkäisemisestä vaatii toteutuakseen toimivan palautusjärjestelmän. Paluusääntelyn uudistamiselle on selkeä tarve, sillä komission arvion mukaan vain noin 20 prosenttia palautuspäätöksen saaneista kolmansien maiden kansalaisista tosiasiallisesti poistuu EU:n alueelta. Tämä hallituksen esitys liittyy osittain EU:n maahanmuuttopaktin täytäntöönpanoon, ja valiokunta pitääkin tämän vuoksi tärkeänä, että ehdotetut säännökset tulevat voimaan 12. kesäkuuta, jolloin paktin säädöksiä aletaan soveltaa. Valiokunta pitää perusteltuna, että ehdotetuilla muutoksilla mahdollistetaan karkottamispäätösten nykyistä nopeampi täytäntöönpano kolmannen maan kansalaisten ja EU-kansalaisten osalta myös muissa kuin rikosperusteisissa karkottamisasioissa. Muutoksenhaku ei enää jatkossa lykkää automaattisesti päätöksen täytäntöönpanoa, vaan karkottamispäätös voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluessa siitä, kun se on annettu tiedoksi. Valitus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, mutta hallintotuomioistuin voi hakemuksesta kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon. Ehdotettu sääntely vastaa voimassa olevaa rikosperusteisesti karkotettavia ulkomaalaisia koskevaa sääntelyä. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta karkottamisen perusteisiin eikä karkottamista koskevaan päätöksentekoon. Ehdotetut muutokset eivät koske turvapaikanhakijoita, joiden maasta poistamisen täytäntöönpanosta säädetään erikseen. Suomessa otetaan ehdotetun sääntelyn myötä käyttöön ennakollinen maahantulokielto. Maahantulokielto voidaan määrätä muualla kuin Suomessa oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle, jos on painavia syitä katsoa, että hän muodostaisi vakavan uhan yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle. Maahantulokiellon määrää poliisi suojelupoliisin, Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen esityksestä taikka omasta aloitteestaan enintään 15 vuodeksi tai toistaiseksi. Maahantulokielto määrätään lähtökohtaisesti koko Schengen-aluetta koskevana, ja siitä tehdään kuulutus SIS-järjestelmään. Tavoitteena on estää sellaisten henkilöiden pääsy Suomeen tai Schengen-alueelle, jotka muodostavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle. Monissa EU:n jäsenvaltioissa on jo säädetty mahdollisuudesta määrätä ennakollinen maahantulokielto, ja valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii omalta osaltaan Schengen-alueen turvallisuudesta tältäkin osin. Valiokunta toteaa, että ulkomaalaisen säilöön ottamisen edellytyksiin ei ehdoteta muutoksia. Myöskään siihen, kuinka kauan ulkomaalaista voidaan pitää säilöön otettuna, ei ehdoteta tässä muutoksia. Muutoksilla pyritään kuitenkin selkeyttämään säilöönoton enimmäiskeston laskentaa, joka on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi. Hallintovaliokunta ehdottaa mietinnössään joitakin asiantuntijakuulemisissa esiin nousseita sääntelyä selkeyttäviä täsmennyksiä ehdotettuun sääntelyyn, ja valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä näillä muutoksilla. Mietintöön jätettiin yksi vastalause. — Kiitos.