Arvoisa herra puhemies! Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on suomalaisen työelämän sitkeä häpeätahra. Jokainen tapaus kertoo ihmisestä, joka joutuu pohtimaan, maksaako perheen perustaminen työn, toimeentulon tai tulevaisuuden mahdollisuudet. Siksi on hyvä, että tasa-arvolakia nyt päivitetään. On kuitenkin todettava... Hallitus kertoo tavoitteekseen raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tehokkaamman ehkäisemisen. Samaan aikaan sama hallitus on kuitenkin järjestelmällisesti heikentänyt työntekijöiden asemaa työelämässä. Irtisanomissuojaa on heikennetty, määräaikaisuuksien käyttöä helpotettu ja työelämän epävarmuutta lisätty. Nämä päätökset osuvat erityisesti nuoriin naisiin ja perheellisiin työntekijöihin. Ristiriita näkyy suoraan työelämässä. Yleinen syy määräaikaisen työsuhteen päättymiseen tilanteissa, joissa syrjintää epäillään, on työntekijän raskaus. On vaikeaa ottaa vakavasti hallituksen väitettä siitä, että pienillä teknisillä muutoksilla tasa-arvolakiin ratkaistaisiin ongelma, jota hallituksen oma työmarkkinapolitiikka samalla pahentaa. Esityksessä työnantajalle tulee velvollisuus antaa kirjallinen selvitys määräaikaisen työsuhteen päättymisestä tietyissä tilanteissa. Tämä on oikeansuuntainen muutos mutta käytännössä hyvin kevyt. Selvitykselle ei aseteta tarkkaa sisältöä, eikä velvoitteen laiminlyönnistä seuraa käytännössä mitään. Jos seuraamuksia ei ole, jää myös pelotevaikutus puuttumaan. Vastalauseessa esitetään, että työnantajan velvollisuutta täsmennetään ja että selvityksen tulee aidosti mahdollistaa toiminnan lainmukaisuuden arviointi. Lisäksi työnantajan selvitysvelvollisuuden tulee syntyä myös silloin, kun työnantaja on muuten saanut tiedon työntekijän raskaudesta, ei vain silloin, kun työntekijä itse on asiasta ilmoittanut. Arvoisa herra puhemies! Ongelma on myös se, että raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä seuraavat hyvitykset ovat edelleen liian pieniä. Jos lain rikkominen tulee työnantajalle halvemmaksi kuin syrjimättä toimiminen, laki ei ohjaa käyttäytymistä oikein. Tästä syystä vastalauseessa ehdotetaan hyvitysten korottamista: syrjinnän vähimmäishyvitys nostettaisiin 8 000 euroon, työhönottotilanteissa 35 000 euroon. Se olisi selkeä viesti siitä, että Suomessa syrjintä ei ole hyväksyttävä eikä vähäpätöinen asia. On myös vakava ongelma, että syrjintää kokenut ei nykyisin voi itse helposti saattaa asiaansa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Moni jättää asian viemättä eteenpäin juuri siksi, että prosessi on raskas ja epäselvä. Vastalauseessa tätä korjataan siten, että myös syrjintää kokenut itse tai hänen ammattiliittonsa voisi viedä asian käsittelyyn. Tämä madaltaisi kynnystä hakea oikeutta. Arvoisa herra puhemies! Kyse ei ole vain juridisista pykälistä. Kyse on siitä, millaisen viestin yhteiskunta lähettää ihmisille, jotka pohtivat perheen perustamista: voiko Suomessa luottaa siihen, ettei raskaus tai perhevapaan käyttäminen vaaranna työuraa. Esitys olisi tarvinnut enemmän kunnianhimoa, enemmän työntekijän suojaa ja enemmän uskallusta puuttua työelämän todellisiin ongelmiin. — Kiitos.