Arvoisa puhemies! Suomen tulee pyrkiä olemaan mahdollisimman lapsi- ja perheystävällinen maa. On hienoa, että nyt puututaan raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Se on jälleen yksi erittäin tärkeä askel kohti parempaa perheystävällisyyttä, jota on jo aiemmin tällä kaudella edistetty muun muassa palauttamalla lapsivähennys työtulon verotukseen, korottamalla tiettyjä lapsilisiä ja äitiyspakkauksen arvoa sekä alentamalla vaippojen arvonlisäveroa. Tämän esityksen tavoitteena on varmistaa, ettei ketään syrjitä työelämässä sen perusteella, että hän on raskaana tai jäänyt perhevapaalle. Syrjintäkielto koskee selväsanaisesti myös määräaikaisia työsuhteita. Yksi hallitusohjelman tärkeistä tavoitteista on perheen ja työn yhteensovittamisen mahdollistaminen. Pienen lapsen äitien kannalta imettämisen mahdollistaminen on yksi tärkeimmistä siihen vaikuttavista teemoista. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä kuuden kuukauden ikään saakka ja sen jälkeen jatkamaan imettämistä kiinteän ruuan rinnalla kaksivuotiaaksi tai sitä pidempään. Imetyksen hyödyt ovat kiistattomat. WHO:n mukaan imetetyt lapset menestyvät paremmin älykkyystesteissä, heillä on pienempi riski ylipainoon sekä pienempi alttius sairastua diabetekseen myöhemmin elämässään. Imettäneillä naisilla puolestaan on pienempi riski sairastua rinta- ja munasarjasyöpään. Tavoitteena tulisi olla, ettei töihin paluu sanele imetyksen lopettamisen ajankohtaa. Työnantajien tulisi pyrkiä mahdollistamaan imetys- tai maidon pumppaustauot töissä tai mahdollisesti etätyöt pienen lapsen äidille. Pidän erittäin surullisena, että THL lopetti sairaaloiden imetysmyönteisyysohjelman koordinoimisen vuodenvaihteessa. THL vetosi säästösyihin, vaikka työryhmä työskenteli osittain omalla ajallaan ja oman työnsä ohessa. Vauvamyönteisyyden edistäminen, eli esimerkiksi perhehuoneiden lisääminen synnytyssairaaloihin sekä vauvan varhaisen ihokontaktin ja imetyksen tukeminen, jää nyt käytännössä hyvinvointialueiden oman halukkuuden varaan. Toivottavasti alueet ymmärtävät jatkaa tätä äärimmäisen tärkeää perheiden hyvinvoinnin edistämistä ilman ulkopuolista koordinaattoria. Arvoisa puhemies! Vuonna 2025 Suomessa syntyi 45 832 lasta, mikä on vajaat viisi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suunta on nyt siis oikea, joten tehdään kaikkemme, että se myös pysyy sellaisena. — Kiitos.