Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ja siihen liittyvä tulevaisuusvaliokunnan mietintö ovat kansainvälisestikin ainutlaatuinen ennakoinnin dialogi aivan korkeimmalla poliittisen päätöksenteon tasolla. Kun liikun ulkomailla, niin muista titteleistäni huolimatta nimenomaan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajuus herättää kaikkein eniten kiinnostusta, jopa innostusta. Varsin usein muistetaan hyvä maineemme, että Suomi on tulevaisuustyön edelläkävijä, ellei peräti suurvalta. Tämän tieteellisestikin ansiokkaan tulevaisuusselonteon monista ulottuvuuksista ja ajatuksia herättävistä skenaarioista poimin vain yhden teeman, ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden ja konkreettiset toimet nykyisten sukupolvien ja tulevien sukupolvien huomioimiseksi päätöksenteossa — huomisen läsnäolo tässä päivässä. Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuususkon romahdus vuoden 24 nuorisobarometrissä oli järkytys ja herätys päättäjille. Osuus nuorista, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti tai erittäin optimistisesti, putosi aiemmasta 80 prosentista 61 prosenttiin. Viime vuoden nuorisobarometrissä niiden nuorten osuus, jotka suhtautuvat maailman tulevaisuuteen pessimistisesti, oli kasvanut vuoden 21 reilusta neljänneksestä noin puoleen vastanneista. Tulevat sukupolvet on ymmärrettävä kahdessa yhtä tärkeässä merkityksessä. Ensinnäkin ne ovat tämän päivän lapsia ja nuoria, jotka kasvavat lähivuosikymmeninä täysivaltaiseen kansalaisuuteen, työ‑ ja perhe-elämään. Turvallinen kasvu ja aikuistuminen mahdollistavat vuorostaan seuraavat sukupolvet, vielä syntymättömät suomalaiset. Poliittisen päätöksenteon aikajänne on auttamattoman lyhyt, eivätkä äänestäjät rankaise, vaikka päättäjät laiminlöisivät jopa odotettavissa olevat tulevaisuuden haasteet. Esimerkiksi väestösuhteen heikentyminen ja ilmaston kuumeneminen ovat pitkään tiedettyjä ongelmia, joihin ei ole kyetty vastaamaan, saati sitten yllättäen ilmaantuviin kauaskantoisiin yhteiskunnallisiin mullistuksiin. Ongelma on havaittu muuallakin. Euroopan komissio julkaisi tämän vuoden maaliskuussa ensimmäisen ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta käsittelevän toimintasuunnitelman. Siinä tavoitellaan sukupolvet ylittävää solidaarisuutta ottamalla nuoret päätöksentekoon, torjumalla ikäsyrjintää ja tasaamalla alueellisia eroja. Komissio esittää lukuisia konkreettisia toimia. On koottava ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden indeksi, edistettävä tulevaisuuteen suuntautuvaa päätöksentekoa, ja myös Suomen eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on mainittu esimerkkinä pitkän aikavälin tarkastelun vakiinnuttamisesta päätöksenteossa. Kuulimme tulevaisuusselonteon lausuntoja, ja monessa korostettiin tarvetta sitoutua sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen lain tasolla. Opetus‑ ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmä esitti tämän vuoden keväällä toimenpiteitä nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi, ja yksi konkreettinen toimenpide niistä velvoittaa nimenomaan eduskuntaa: ”Turvataan tulevien sukupolvien oikeudet ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kirjaamalla ne lakiin. Ne on turvattava luomalla institutionaalinen ja oikeudellinen perusta kirjaamalla ne sitoviksi velvoitteiksi lakiin ja päätösten vaikutustenarviointiin.” Tulevaisuusvaliokunta on jo vuodesta 24 pitänyt esillä lakia sukupolvivastuusta. Valiokunnan kuulemat asiantuntijaorganisaatiot sekä oikeusoppineet ovat kannustaneet valmistelemaan tulevaisuuskestävyyteen velvoittavaa lainsäädäntöä. Tulevaisuusvaliokunnan kaikki poliittiset ryhmät valmistelevatkin yhdessä lakialoitetta eduskunnan hyväksyttäväksi. Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunnan mietinnön viimeinen ponsi kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto edistää tulevaisuusvaliokunnan ja OKM:n asiantuntijaryhmän esittämää sukupolvivastuulakia keinona lujittaa nuorten heikentynyttä tulevaisuususkoa, tukea perheellistymistä sekä vahvistaa tulevien sukupolvien perusoikeuksia myös muut lajit ja planetaarisen kestävyyden rajat huomioiden.” Tähän ei ole lisättävää.