Ärade talman, arvoisa puhemies! Första gången på länge ser vi äntligen försiktiga ljusglimtar i Finlands ekonomi. Hushållen har försiktigt börjat konsumera igen och handelsstatistiken visar att efter fyra år av nedgång finns det tecken på en vändning uppåt. Det görs företagsaffärer, och nya beställningar av kryssningsfartyg och isbrytare stärker utsikterna för den finländska industrin. Det här är för det första mycket välkommet, och för det andra visar det att regeringens åtgärder, vilkas syfte har varit att skapa en god grund för tillväxt, går mot rätt håll. Samtidigt är vi här i dag för att debattera vårt lands ekonomiska budgetunderskott, som har vuxit sig alltför stort, och sedan januari har vi befunnit oss i EU:s underskottsförfarande. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt useita vaikeita sopeuttamistoimia tällä hallituskaudella, mutta karu tosiasia on se, että tarvitsemme lisää sopeuttamistoimia myös tulevilla hallituskausilla. Tärkeää on kuitenkin muistaa se, että meidän täytyy samaan aikaan saada vauhtia talouskasvuun. Me ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä katsomme, että Suomi ei lähde nousuun pelkillä leikkauksilla. Mielestämme Suomi tarvitsee nyt ennen kaikkea selkeän ja tulevaisuuteen keskittyvän vision siitä, miten Suomi voi vahvistua osaamiseen, innovaatioihin ja kasvuun tehtävillä investoinneilla, jotka luovat työpaikkoja, vahvistavat kilpailukykyä ja turvaavat hyvinvoinnin myös pitkällä aikavälillä. Arvoisa puhemies! Me ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä pidämme tätä selontekoa tärkeänä muistutuksena meille kaikille päättäjille siitä, että Suomen julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen, emmekä voi jatkaa näin. Tällä hallituskaudella on tehty vaikeitakin sopeuttamistoimia, jotka ovat olleet välttämättömiä huomioiden julkisen talouden tilanne. Tosiasia on se, että rakenteellisia uudistuksia ja sopeuttamistoimia on jatkettava myös tulevalla hallituskaudella. Kuitenkin on todettava, että julkisen talouden tilanne on niin vakava, että repivä keskustelu ei edistä ratkaisun löytymistä, vaan me tarvitsisimme enemmän rohkeita avauksia ja ratkaisuja yli puoluerajojen. Hyvä on myös muistaa se tosiasia, että turhalla riitelyllä ja tahallisella väärinymmärryksellä ei saada kestäviä ratkaisuja aikaiseksi. Ärade talman! Vi kan inte blunda för den geopolitiska turbulens som präglar vår omvärld. Det tål att konstateras att hela 2020-talet hittills har varit en omskakande tid. Rysslands anfallskrig mot Ukraina fortsätter nu på sitt fjärde år, de transatlantiska relationerna har blivit allt mer ansträngda, Israels och USA:s krig i Iran har spritt oro över världsmarknaden. I en globalt sammanlänkad ekonomi är det omöjligt att skydda sig till 100 procent för externa chocker. Men de skyhöga energipriserna, som varit en följd av krigen, är en viktig påminnelse för oss att hålla kursen och fortsätta satsa på grön omställning. En ambitiös energipolitik är också den enda lösningen som går hand i hand med klimatmålen. Därför är det centralt att Finland håller fast vid sitt klimatmål och ska vara klimatneutralt inom tio år. Det här vill även våra företag. Det märks bland annat genom att projekt inom grön omställning i fjol inleddes till ett värde av 24 miljarder euro i Finland. Här finns med andra ord mycket att vinna. Arvoisa puhemies! Nyt kun taloudessa näkyy myös myönteisiä merkkejä, on tärkeää, että Suomi panostaa laajaan ja monipuoliseen yritysrakenteeseen, jotta taloudellamme olisi leveät hartiat. Tällä hetkellä ulkomaanvientimme koostuu lähinnä raaka-aineista ja välituotteista. Saadaksemme enemmän irti ulkomaankaupasta ja viennistä meidän pitäisi Ruotsin tapaan laatia kansallinen kokonaisstrategia ulkomaankauppaa ja kilpailukykyä varten ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Sen pitäisi sisältää selkeät tavoitteet ja aikataulu, johon mennessä tavoitteet on saavutettava. Toiseksi, meidän tulee jatkaa panostuksia tieteeseen, kehitykseen ja innovaatioihin, jotta saamme nostettua viennin jalostusarvoa, eli meidän pitäisi bulkkitavaran sijaan viedä ulkomaille korkeaan osaamiseen perustuvia tuotteita. Korkean jalostusarvon maat kilpailevat laadulla ja osaamisella, eivät alhaisilla hinnoilla tai matalilla palkoilla. Samalla suurempi osa tuloista jää maahan palkkojen, verotulojen ja voittojen muodossa. Kolmanneksi, meidän pitäisi panostaa enemmän palveluihin ja aineettomaan omaisuuteen, sillä ne eivät ole yhtä suhdanneherkkiä ja riippuvaisia toimitusketjuista. Arvoisa puhemies! Velkajarrua koskeva keskustelu jatkuu, ja se tulee jatkumaan edelleenkin. RKP:lle on selvää, että Suomen tulevaisuutta ei voi rakentaa pelkästään sopeuttamistoimien varaan. Maamme tarvitsee uudistuksia, joita myös tämä hallitus on tehnyt, joilla työnteosta, työllistämisestä ja yrittäjyydestä tulee kannatettavaa ja jotka saa samalla antavat ihmisille toivoa paremmasta tulevaisuudesta.