Puhemies! Kun Suomi haki Nato-jäsenyyttä, arvioitiin sen helpottavan Suomen maariskiä, siis käytännössä valtionlainojen korkotasoa kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Kevään 22 huipusta korkoero Saksaan, eli maanosan vahvimpaan talouteen, kääntyikin laskuun mutta jäi pysyvästi korkealle tasolle. Sen sijaan puolueettomuutensa säilyttäneen Itävallan maariski on kevään 22 hyppäyksen jälkeen jatkanut laskuaan. Voisiko olla niin, että sotilaallinen liittoutuminen ja sen mukanaan tuomat sotilaallinen varustautuminen ja uudet riskit ja uhkat — kuten eskalaatiokehitys Itämerellä ja arktisella alueella ja toisaalta hallituksen havittelemat ydinaseet Suomen maaperällä — selittäisivätkin Suomen maariskin erkaantumista aiemmasta verrokkimaasta, Itävallasta? Onko maariski siis pysyvästi noussut tämän ulkopoliittisen käänteen myötä, ja voiko maariskiltä ylipäätänsä suojautua sotilaallisella varustautumisella, [Puhemies koputtaa] joka kuitenkin raskaasti lisää julkisen talouden alijäämää ja aiheuttaa kansantalouteen vakavia haasteita ja vähentää siten [Puhemies: Edustaja Yrttiaho, puheenvuorot kestävät yhden minuutin!] Suomen rahoittajien luottamusta Suomeen? — Kiitos, puhemies.