Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Ensinnäkin aloitetaan taas siitä, miksi tätä kaikkea tehdään, miksi taloutta sopeutetaan, miksi se on niin tärkeää, että sitoudutaan Euroopan menokehykseen. Se on siksi, että vain sillä, että julkinen talous pidetään terveellä pohjalla, me pystytään takaamaan suomalainen hyvinvointi. Ainoastaan terveellä julkisella taloudella pystytään huolehtimaan heikommista ja pystytään pitämään yllä ne kaikkein tärkeimmät asiat yhteiskunnassa, kuten koulutus, perheiden palvelut, sosiaali‑ ja terveyspalvelut, vanhusten palvelut — ei mitenkään muuten. Mutta se tarvitsee rinnalleen dynaamisen, menestyvän yksityisen talouden, ja näitä molempia hallitus on tehnyt ja tekee. On väärin sanoa, että me oltaisiin lopetettu työ. Ei todellakaan. Kymmenen miljardin urakka, jota me teemme, on historiallista kokoluokkaa, ja me viemme sen maaliin. Me emme lopettaneet ensi vuodellekaan, vaan seuraavassa budjetissa on miljardin luokassa lisää sopeutustoimia, jotka ovat välttämättömiä. Se, että lähes kaikki puolueet ovat sitoutuneet velkajarruun, tarkoittaa sitä, että työ tulee jatkumaan ensi kaudella. Mielestäni sen keskustelun aika, mitä ensi kaudella tehdään, on nyt tästä eteenpäin syksyn aikana, vaalien alla, jolloin puolueet tulevat esittelemään omia vaihtoehtojaan. Nyt puhutaan vielä tästä kaudesta, siitä, missä nyt ollaan, ja siihen jään edelleenkin kaipaamaan SDP:n vaihtoehtoa. Vasemmistoliitolla selkeä vaihtoehto näyttää olevan, mutta SDP:n vaihtoehto huutaa poissaolollaan. Täällä olen parin vuoden ajan kuunnellut sitä, että hallituksen talouspolitiikka on syynä siihen, että Suomen talous ei kasva. Siihen ei siis ole vaikuttanut kansainvälinen tilanne, sodat, eivätkä siihen kuulemma ole vaikuttaneet edellisen hallituksen teot. Eikö siinä ole kääntäen, että nyt kun talous on kääntynyt kasvuun, niin silloin se on hallituksen talouspolitiikan ansiota? Kerran näillä ulkoisilla tekijöillä ei ole merkitystä meidän talouslukuihin, eikä edellisen hallituksen perinnöllä, niin se on silloin hallituksen ansiota. Olen tyytyväinen tästä huomiosta. [Naurua oikealta] Ja kuulkaa, kun se talous nyt kasvaa, ja sanon tämän ennen kaikkea suomalaisille, koska oppositio ei sitä kuitenkaan usko: toivoa on. Olen puhunut siitä täällä kolme vuotta, että kun me teemme oikeita asioita kilpailukyvyn parantamiseksi, työmarkkinoiden uudistamiseksi, työn verotuksen keventämiseksi, luvituksen nopeuttamiseksi, byrokratian purkamiseksi, tutkimukseen ja innovaatioihin panostamiseksi, niin tämä kääntyy. Ja kun minä olen kulkenut eri puolilla Suomea siellä teidän vaalipiireissänne, niin siellä on positiivinen tunnelma ollut jo pitkään. Yrittäjät ovat sanoneet, että nyt investoidaan, tämä on kääntymässä parempaan. Täällä on vähän naureskeltukin sille. Siinä käy vähän niin kuin Lintilälle Sipilän hallituksen aikana, joka näki, että talous kasvaa. Haluaisin kuulla ennusteen nyt tällä hetkellä, mutta puheenvuorosta se ei kyllä kuulunut. Teollisuustuotanto on vuoden 2008 tason ylittänyt ensimmäisen kerran. Kuluttajat ovat lähteneet liikkeelle. Se näkyy pankkien luottokorttitiedoista, maksukorttitiedoista. Työllisyys: Pitkäaikaistyöttömyys taittuu nyt. Ollaan iloisia siitä. Se on mahtava uutinen, että kesän aikana odotetaan, että käänne tapahtuu jopa pitkäaikaistyöttömien määrässä. Tämä antaa toivoa. [Aki Lindén: Jo oli aikakin!] — Nimenomaan, jo oli aikakin. — Ja voi, kun se käänne olisi tullut nopeammin, mutta kun tosiasia on se, että se on johtunut ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä, siitä, että meidän toimintaympäristö on ollut niin epävakaa, yhdistettynä siihen, että ne meidän hallituksen tekemät uudistukset alkavat puremaan pikkuhiljaa. Mutta nyt se alkaa näkymään, ja minä iloitsen siitä. Minä iloitsen jokaisesta isästä ja äidistä, joka pääsee töihin, jokaisesta nuoresta, joka saa ensimmäisen työpaikan — toivottavasti mahdollisimman moni saa kesätyöpaikan — yrittäjästä, joka näkee, että nyt taas menevät kaupaksi minun palveluni ja tuotteeni. Tätä meidän pitää tukea. Jos te kaikki olette sitä mieltä ja olemme sitä mieltä, niin puhutaan tästä. Puhutaan yhdessä Suomi kasvuun.