Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä ja kommenteista edustajille. Minä haluan tässä kommentoida nyt niin montaa kuin ehdin. Ensin edustaja Suhoselle, joka kysyi perhepolitiikasta: Kun tuossa listasin vähän, mitä kaikkea on tehty — siis panostukset peruskouluun, sen vahvistamiseen ja parantamiseen, työrauhaan, opettajien työmahdollisuuksiin, terapiatakuun toteuttaminen nuorille, veroetu lapsiperheille, lukulahja lapsille, äitiyspakkauksen arvon kasvattaminen, nuorten työllistämisseteli, kesätyöpaikat — niin kyllä sitä listaa sieltä aika paljon löytyy, kun hyvällä silmällä lukee. Sitten Laine-Nousimaa sanoi, että työmarkkinat ovat kaaoksessa. Ovatko ne? Ovatko työmarkkinat kaaoksessa? Minusta ne eivät ole kaaoksessa. Työmarkkinoilla oli työmarkkinoiden uudistamiseen liittyen kieltämättä poikkeuksellinen erimielisyys, mutta eivät minusta meidän työmarkkinat ole kaaoksessa. No sitten, jos näitä käyn nopeasti läpi, kun tekisi moneen mieli kommentoida, edustaja Rintamäki puhui paljon turvallisuudesta ja varautumisesta, ja siinä mielessä tuo äskeinen keskustelu EDP:stä ja velkajarrusta, julkisen talouden tervehdyttämisestä, on todella tärkeä, koska ilman vahvaa julkista taloutta ja kasvavaa yksityistä taloutta ei meillä ole kykyä huolehtia meidän turvallisuudesta kuten ei hyvinvointiyhteiskunnastakaan. Sitten oikeastaan kolmen arvon demarin puheenvuorot — Räsänen, Lindén, Lyly — joissa pohditte talouskasvua: Ehkä aloitan edustaja Lindénistä. Se on juurikin näin, että nämä asiat eivät ole mustavalkoisia. En minä väitä, että kaikki hyvä, mitä tapahtuu, on hallituksen ansiota, vaikka mieli tekisi, mutta ei se myöskään ole niin kuin mitä olen kuunnellut täällä korvat punaisina pari vuotta, että kaikki johtuu hallituksen politiikasta. Josko me löytäisimme hyvällä keskustelulla jonkun yhteisen maaston siitä, että on selkeästi asioita, joita hallitus on tehnyt, jotka parantavat jo nyt ja tulevat parantamaan työllisyyttä, talouden kasvulukuja, on selkeästi uudistuksia, jotka tulevat vahvistamaan julkista taloutta — säästöt, sopeutukset ovat olleet sellaisia — mutta ei tämä tullut valmiiksi vielä sillä, vaan tarvitaan enemmän. Kun edustaja Lyly kysyi tästä talouskasvusta, niin katselin tuossa hieman. Hallituksen talouspolitiikan ohjelma rakennettiin keväällä 23 valtiovarainministeriön ennusteiden pohjalle ja valtiovarainministeriön laskelmiin meidän talouspolitiikan linjausten vaikutuksista, ja silloin kuvaavaa on se, että kasvuluvut arvioissa olivat 1,2—1,9 välillä näille vuosille, ja kun me on jääty tosiasiassa lähelle nollaa, niin tästä tämä gäppi tulee. Eli noin puolitoista prosenttia korkeammalla talouden kasvulla me olisimme sillä polulla, mitä lähdettiin hakemaan. Mutta kyllä se vain on niin, että tämä maailman raju muutos, epävarmuus, sodat, kauppasodat, ne kaikki, ovat vaikuttaneet siihen, että meidän toimintaympäristö on ollut mahdoton. Samaan aikaan on tullut epäluottamus ja epävarmuus koteihin eikä ole käytetty rahaa vaan on säästetty. Nekin kaikki ovat mielestäni ihan olemassa olevia tosiasioita. Nyt on tapahtunut käänne. Ensin tapahtui viennissä, teollisuustuotanto on huippuluvuissa tällä hetkellä, ja vihdoin kotitaloudet ovat alkaneet kuluttamaan. Vähintään puolet taloudesta syntyy kotitalouksista ja kotimaisesta kysynnästä. Jos se näkyy asuntokauppana, remontteina, kodinkoneostoksina, palveluiden käyttämisessä, se tarkoittaa suomalaisille töitä ja se tarkoittaa valtiolle verotuloja. Sitten vielä: Minusta edustaja Hänninen nosti erittäin tärkeän asian esille, perheväkivallan, lähisuhdeväkivallan, ja sanon nyt tässä, että minusta ovat järkyttäviä ne luvut Suomessa tapetuista naisista. Minun mielestäni se on järkyttävää. Musta piste tässä maassa, ei näin voi olla. Hallitus on tällä saralla toiminut — lainsäädäntöä kiristetty, turvakotien rahoitusta lisätty, sovittelu on poistettu — mutta ei tämä vielä riitä. Joku tässä maassa mättää, ja sen eteen meidän kaikkien täytyy tehdä enemmän töitä, että me pääsemme pureutumaan niihin juurisyihin, mistä tämä kauhea kehitys johtuu. Ei yhtään enää, jos tahtotilan saa sanoa. Arvoisa puhemies! Vielä viimeiseksi: Edustaja Valtola kysyi kasvuriihestä, joka on myöskin oma suosikkini tässä matkan varrella. Neljä asiaa nopeasti eli osaaminen, energiapolitiikka, työmarkkinat ja työn kannustavuus: Osaaminen, tutkimus, tuotekehitys — niihin panostaminen edelleen. Puhtaan siirtymän vauhdittaminen on ehdottomasti voittava strategia Suomelle nyt ja tulevaisuudessa. Työmarkkinoiden joustojen edistäminen ei ehkä suoraan ollut pelkästään kasvuriihen asia, mutta se on ollut merkittävä kasvutoimi ja tulevaisuuden kannalta oleellinen. Sitten ylipäänsä työn kannustavuuden lisääminen eli progression keventäminen, paluumuuttajien veroporkkanat, työsuhdeoptiojärjestelyt ja niin edelleen ovat olleet erittäin hyviä, kasvua tukevia uudistuksia, ja vain niin me pystytään huolehtimaan meidän hyvinvointiyhteiskunnastamme.