Arvoisa puhemies! Suomessa eläimet ovat edelleen ennen kaikkea omaisuutta. Niitä voidaan omistaa, ostaa ja myydä, ja niiden suojelu perustuu tavallisiin lakeihin, jotka asettavat vain mitättömiä rajoja ihmisten toiminnalle. Vaikka eläinten hyvinvointia koskevaa sääntelyä on viime vuosina uudistettu, niin nykyinen järjestelmä ei riitä turvaamaan eläinten perustarpeita eikä niiden asemaa tilanteessa, jossa vastakkain ovat usein eläinten hyvinvointi ja taloudelliset intressit. Tämä on perustuslaillinen ongelma. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artikla tunnustaa eläimet tunteviksi olennoiksi ja velvoittaa jäsenvaltiot ottamaan niiden hyvinvoinnin täysimääräisesti huomioon. Myös perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat totesivat, että Suomen perustuslaissa on sääntelyaukko eläinten aseman osalta. Nykyinen suoja on välillinen, toissijainen ja käytännössä alisteinen ihmisten perusoikeuksille, kuten omaisuudensuojalle ja elinkeinovapaudelle. Monissa Euroopan maissa eläinten itseisarvo ja hyvinvointi on jo nyt tunnistettu perustuslain tasolla. Suomessakaan sille ei ole valtiosäännöllistä estettä. Päinvastoin, asiantuntijalausunnoissa on katsottu, että eläinten asiaa voisi vahvistaa esimerkiksi perustuslain 80 §:llä lisäämällä siihen eläinten hyvinvoinnin, tuntoisuuden ja itseisarvon huomioinnin. Tarve muutokseen näkyy myös käytännössä. Eduskunnan käsittelyssä oleva esitys porsaiden kirurgisen kastraation kiellon poistamisesta taloudellisin perustein osoittaa, että eläinten hyvinvointi väistyy edelleen aivan liian helposti tuotannollisten ja taloudellisten tavoitteiden tieltä. Samalla hyvinvointilaki sallii edelleen eläinten liikkumista rajoittavat parsinavetat, porsitushäkit sekä kivuliaita toimenpiteitä ilman riittäviä suojakeinoja. Kyse ei ole pelkästään eläinsuojelusta. Kyse on siitä, millaisena yhteiskuntana Suomi haluaa nähdä itsensä. Tieto eläinten kivusta, tuntea kipua, stressiä ja hyvinvointia on kasvanut valtavasti. Lainsäädännön on kehityttävä tämän tiedon mukana. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite eläinten oikeuksien vahvistamisesta osoittaa, että aiheella on laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Haluan kiittää kaikkia aloitteen tehneitä ja sen allekirjoittaneita. Kansalaisaloitejärjestelmän tarkoituksena on vahvistaa demokratiaa ja antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen. Siksi tätä keskustelua ei tule vain sivuuttaa sillä perusteella, että aloite ei ole täydellinen. Olennaista on tunnistaa ongelma ja käynnistää huolellinen jatkovalmistelu. Katson, että eläinten asemaa ei voida enää jättää pelkästään tavallisen lainsäädännön varaan. Eläinten hyvinvointi ja suojelu tulee turvata vahvemmin myös perustuslain tasolla. Se olisi luonnollinen askel oikeusvaltion, tutkimustiedon ja yhteiskunnan moraalisen kehityksen näkökulmasta. Esitän, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen lausumaesityksen. — Kiitos.