Arvoisa puhemies! Eläimiä kohdellaan yhteiskunnassamme ennen kaikkea hyödykkeinä ja tuotantovälineinä. Broilerit, siat, naudat ja turkiseläimet ovat osa tuotantojärjestelmää, jossa eläimen arvo ja jopa hyvinvointi määrittyvät liian usein sen kautta, kuinka tehokkaasti se tuottaa ihmiselle hyötyä. Lehmä on jalostettu lypsämään jopa 80 litraa maitoa päivässä, broileri 55-kertaistamaan painonsa reilussa kuukaudessa. Monet lemmikkieläimet on jalostettu sairaiksi. Yhdeksän kymmenestä lyhytkuonoisesta koirasta ei pysty hengittämään kunnolla. Vaikka viime hallituskaudella saatiin viimein säädettyä uusi eläinten hyvinvointilaki, monilla tuotantoeläimillä ei edelleenkään ole käytännössä todellista mahdollisuutta lajityypilliseen elämään. Ne eivät pääse liikkumaan vapaasti, rakentamaan pesää, tonkimaan, laiduntamaan tai toteuttamaan muita niille ominaisia käyttäytymismalleja. Seurauksena on stressiä, sairauksia, kipua ja kärsimystä ja usein hyvin lyhyt elämä. Ruokavirasto tekee vuosittain eläinsuojelutarkastuksia eläintiloille, ja säännönmukaisesti useammalla kuin joka kolmannella tilalla havaitaan laiminlyöntejä. Merkittävä osa eläintiloista ei siis täytä lainsäädännön minimivaatimuksia eläinten hyvinvoinnin osalta. Nyt hallitus on jopa heikentämässä eläinten hyvinvointilakia. Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys porsaiden kirurgisen kastraation kiellon poistamiseksi, vaikka toimenpide aiheuttaa tutkitusti porsaille kipua ja kärsimystä. Arvoisa puhemies! Tutkimustiedon valossa on selvää, että nykyinen tapamme kohdella eläimiä ei kestä eettistä tarkastelua. Myös kansalaisten näkemys tukee eläinten olojen parantamista. Vuoden 2023 eurobarometrin mukaan 85 prosenttia suomalaisista katsoo, että tuotannossa käytettävien eläinten hyvinvoinnista tulisi huolehtia nykyistä paremmin. Se, että kansalaisaloite eläinten oikeuksien kirjaamiseksi perustuslakiin keräsi yli 50 000 allekirjoitusta ja saatiin eduskunnan käsittelyyn, osoittaa, että eläinten oikeudet on asia, joka liikuttaa kansalaisia. Kiitos aloitteen tekijöille ja allekirjoittajille tärkeästä työstä eläinten oikeuksien puolesta. Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausunnoissa korostetaan, että perustuslaissa ei riittävällä tavalla linjata tuntevien eläinten hyvinvoinnin turvaamisesta. Asiantuntijoiden mukaan ei ole myöskään mitään estettä linjata eläinten oikeuksista vahvemmin nimenomaan perustuslain tasolla. Niin on tehty jo monessa muussakin Euroopan maassa, kuten Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Sveitsissä ja Luxemburgissa. Nykyisen perustuslain tarjoama suoja eläimille on parhaimmillaankin välillistä, satunnaista, toissijaista sekä välinearvoista, eikä se riitä turvaamaan eläinten hyvinvointia tavallisen lain ja perustuslailla suojattujen perusoikeuksien välisissä punnintatilanteissa. Vihreiden ja vasemmistoliiton vastalauseessa kritisoidaan perustellusti valiokunnan mietintöä siitä, että se sivuuttaa tämän ongelman liian kevyesti. Mietinnössä todetaan, ettei nykyinen perustuslaki estä eläinten hyvinvointia edistävän lainsäädännön säätämistä. Tämä pitää muodollisesti paikkansa mutta ei poista rakenteellista ongelmaa. Eläinten hyvinvointi on edelleen alisteinen ihmisten perusoikeuksille, kuten omaisuudensuojalle ja elinkeinovapaudelle. Juuri tästä syystä pelkkä tavallisen lain tasoinen sääntely ei riitä. Arvoisa puhemies! Eläimet ovat tuntevia olentoja. Ne kykenevät kokemaan kipua, pelkoa ja kärsimystä, kiintymystä ja mielihyvää. Siksi niiden itseisarvo ja hyvinvointi tulee tunnistaa nykyistä vahvemmin myös oikeusjärjestelmämme perustassa. Hallituksen tulee ryhtyä valmistelemaan perustuslain muutosta, jolla eläinten asemaa ja suojelua vahvistetaan perustuslain tasolla. Kyse ei ole ihmisten ja eläinten oikeuksien asettamisesta vastakkain vaan siitä, että tunnistamme yhteiskunnassa paremmin vastuumme muita tuntevia olentoja kohtaan. Tieto eläinten hyvinvoinnista, käyttäytymisestä ja tarpeista kasvaa jatkuvasti. Lainsäädännön on muututtava lisääntyvän tiedon mukana. Suomen tulee olla mukana siinä kehityksessä, jossa eläinten oikeudet ja hyvinvointi tunnustetaan nykyistä vahvemmin myös perustuslain tasolla. Siteeraan lopuksi eläinlääketieteen tohtoria, eläinlääkäriä ja kliinistä opettajaa Kirsi Swania, joka lausui perustuslakivaliokunnalle seuraavaa: ”Perustuslailliset oikeudet eläimille viestivät koko yhteiskunnalle, että eläinten hyvinvointi on perusarvo ja osa yhteiskunnan moraalista perustaa. Oikeudet luovat vahvemman ja selkeämmän pohjan eläinten pidon ja hyvinvoinnin kehittämiselle tulevaisuudessa ja lisäävät yhteiskunnan sitoutumista eläinten suojeluun.” Me tarvitsemme lainsäädäntöä, joka tunnistaa paremmin eläinten hyvinvoinnin ja oikeudet. Tulen äänestämään vastalauseen puolesta, jossa edellytetään, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan perustuslain muutosta eläinten aseman ja suojelun vahvistamiseksi perustuslaissa.