Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on siis perustuslakivaliokunnan mietintö kansalaisaloitteesta Eläinten oikeudet perustuslakiin. Perustuslakivaliokunta esittää, että eduskunta hylkäisi aloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen. Mietintöön sisältyy kahden valiokunnan jäsenen vastalause. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan perustuslain muuttamista siten, että perustuslakiin lisättäisiin uusi 2 a luku eläinten perusoikeuksien turvaamiseksi. Aloite sisältää ehdotuksen viideksi uudeksi pykäläksi perustuslakiin ja niitä koskevat perustelut. Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että kansalaisaloite voi sinänsä kohdistua myös perustuslain muuttamiseen. Valiokunta käsittelee mietinnössään aiempia kannanottojaan perustuslain täydellisyysperiaatteesta, perustuslain suhteellisesta pysyvyydestä sekä muista perustuslain muutosten valmistelun lähtökohdista, joita se luonnehtii valtiosääntöpoliittisiksi. Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että eduskunnan toimivaltaa perustuslain muutoksia koskevassa päätöksenteossa rajoittaa oikeudellisesti vain perustuslain 73 §:ään sisältyvä päätöksentekojärjestystä koskeva sääntely. Puhemies! Ajatus eläinten oikeuksien huomioon ottamisesta perustuslain tasolla ei ole täysin uusi, vaikkakin kansalaisaloitteessa tämä ajatus esiintyy aivan toisessa mittaluokassa kuin aikaisemmin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että eläinten oikeuksille on jo nykyisin valtiosääntöinen kiinnekohta perustuslain 20 §:n 1 momentissa siltä osin kuin on kysymys luonnonvaraisista eläimistä. Valiokunta on arvioidessaan eläinten hyvinvoinnista annettua lakia pitänyt selvänä, että eduskunta voi päättää säätää tavallisena lakina eläimille oikeuksia taikka säätää eläinten itseisarvosta. Kansalaisaloitteessa ehdotettu uusi sääntely tarkoittaisi Suomen oikeusjärjestyksen taustalähtökohtien perustavaa laatua olevaa muutosta. Perustuslakimme on modernin länsimaisen demokratian perustuslaki, jossa on kattavasti säädetty valtiollisista perusratkaisuista sekä ihmisyksilön ja julkisen vallan välisistä suhteista. Perustuslakivaliokunta pitää suomalaiseen valtiosääntötraditioon huonosti soveltuvana kansalaisaloitteesta ilmenevää ihmisten ja eläinten perusoikeuksien rinnasteisuutta. Kansalaisaloitteessa ehdotetut perusoikeussäännökset on lisäksi kirjoitettu niin konkreettisiksi, että ne antavat eläimille subjektiivistyyppisiä oikeuksia suhteessa ihmisiin, yrityksiin ja julkisiin toimijoihin. Valiokunnan mielestä vaikuttaa jäävän epäselväksi, onko uuden sääntelyn tarkoitettu muodostavan oikeuksia eläimille myös suhteessa toisiinsa. Avoimeksi jää niin ikään kysymys eläinten velvollisuuksista suhteessa toisiinsa ja muihin tahoihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sääntelyn vaikutukset Suomen oikeusjärjestykseen olisivat vaikeasti ennakoitavissa, koska esityksellä pyritään muuttamaan hyvin uudenlaiseksi sitä ajattelutapaa, jonka varaan merkittävä osa valtiosääntöoikeudellisesta, ympäristöoikeudellisesta ja yksityisoikeudellisesta sääntelystä rakentuu. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu sääntely edellyttäisi muuttamaan nykyistä eläimiin ja näiden elinympäristöön kytkeytyvää laintasoista sääntelyä ja yksityisoikeudellisen järjestelmän perusteita. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu uusi sääntely olisi myös poikkeuksellisen yksityiskohtaista ja laajaa suhteessa siihen, miten perustuslain 2 luvussa säädetään perusoikeuksista. Perustuslain esitöissä on todettu, että perustuslain tulee turvata poliittisen järjestelmän riittävä vakaus ja yksilön oikeuksien perusteet. Normaalille, kansanvaltaisesti järjestetylle poliittiselle päätöksenteolle tulee kuitenkin olla näissä puitteissa riittävästi liikkumatilaa. Suomalaisen valtiosääntökehityksen yleisenä suuntauksena onkin ollut eduskunnan enemmistön luottamuksen varassa toimivan valtioneuvoston toimintamahdollisuuksien parantaminen. Valiokunnan mielestä demokratiaperiaatteen mukaista on, että ensisijainen keino yhteiskunnan kehittämiseksi lainsäädäntötyössä on säätää lakeja tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Varsin tuore perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädetty laki eläinten hyvinvoinnista osoittaa selvästi, että sellaiselle eläinten hyvinvointiin tähtäävän lain säätämiselle, joka asettaa ihmisille ja heidän toiminnalleen hyvinkin pitkälle meneviä, eläimiä kunnioittavaa ja hyvää kohtelua koskevia velvoitteita ja rajoituksia, ei ole nykyisinkään valtiosääntöistä estettä. Valiokunnan mielestä kansalaisaloitteen tavoitteita voidaan pitää tärkeinä ja monia niistä voitaisiin sinänsä edistää tavallisella lainsäädännöllä. Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan mielestä ylipäätään kansalaisaloitteen sisältämä perustuslain muutosehdotus jää oikeudelliselta merkitykseltään ja oikeusvaikutuksiltaan epäselväksi. Ehdotetut eläinten perusoikeuksien määritelmät ovat merkittävän epämääräisiä. Ehdotetun sääntelyn toteutuessa oikeustila muodostuisi tältä osin valiokunnan käsityksen mukaan ennalta arvaamattomaksi, kun otetaan vielä huomioon ehdotus eläinten asianosaiskelpoisuudesta. Edellä esitetyn perusteella valiokunta ei pidä lakiehdotuksen hyväksymistä tarpeellisena eikä tarkoituksenmukaisena. Tästä syystä valiokunta ehdottaa kansalaisaloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämistä. Mietintöön tosiaan sisältyy kahden valiokunnan jäsenen vastalause. Vastalauseessa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi lausuman, jossa edellytetään valtioneuvostoa arvioimaan perustuslain muutostarpeita eläinten oikeuksien vahvistamiseksi perustuslain tasolla.