Arvoisa puhemies! Keskustan lähtökohta tässä keskustelussa on selvä: turvallisuus on perusoikeus. Se tarkoittaa, että jokaisella suomalaisella on oikeus turvalliseen elämään asuinpaikasta riippumatta. Turvallisuus ei saa olla kiinni postinumerosta. Valtiovallan on kannettava vastuunsa koko Suomesta ja kaikista suomalaisista. Turvallisuus on arjen sujuvuutta, yhteiskunnan vakautta ja luottamusta siihen, että apu tulee silloin kun apua tarvitaan. Siksi turvallisuuden on oltava kaiken päätöksenteon ytimessä. Sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ei voi enää erottaa toisistaan. Elämme ajassa, jossa turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Uhkat ja häirinnät ovat monimuotoisempia, rajat ylittäviä ja yhä vaikeammin ennakoitavia. Rikollisuus on kansainvälisempää, ammattimaisempaa ja kovempaa. Nyt kelloja on käännettävä kokonaisturvallisuuden aikakaudelle, jossa varautuminen, viranomaisyhteistyö ja yhteiskunnan kriisinkestävyys kulkevat käsi kädessä. Arvoisa puhemies! Myös kulloinkin harjoitettavalla politiikan suunnalla on suuri merkitys. Ei ole yhdentekevää säätää hankintalain kaltaista lainsäädäntöä, joka pakottaisi suuren joukon kuntia ja hyvinvointialueita pois toimivista ja turvallisista tietojärjestelmistä. Valtion kyberturvallisuusjohtajan mukaan tulossa oleva muutos vaarantaisi vakavasti kyberturvallisuutta. Ihmisten turvallisuudentunteen ja avunsaannin kannalta ei ole samantekevää lakkauttaa poliisiasemia eikä vetää valtion kaikkea läsnäoloa pois seutukaupungeista tai maaseudulta, eikä ole merkityksetöntä leikata sotepalveluista tavalla, joka heikentää kriiseihin varautumista ja niihin vastaamista. Niin ikään ei ole yhdentekevää heikentää turvallisuusviranomaisten toimintakykyä juustohöylämäisillä hallinnon leikkauksilla. Tätä kaikkea tämä hallitus kuitenkin tekee. Keskustan vakava viesti hallitukselle on, että turvallisuutta ei rakenneta kaikkea keskittämällä. Sitä rakennetaan pitämällä koko Suomi mukana. Kokonaisturvallisuudesta huolehtiminen on investointi koko Suomen vakauteen, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden merkitys on kasvanut Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Viranomaisten tehtävät lisääntyvät. Siksi viranomaisille on turvattava riittävät voimavarat. Osa poliisin, Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen työstä tukee suoraan puolustusta ja liittokunnan velvoitteita. Siksi ainakin poliisia, pelastustoimea ja Kyberturvallisuuskeskusta olisi perusteltua tarkastella osana turvallisuusmenojen noin 1,5 prosentin bruttokansantuotteen osuutta, kun Rajavartiolaitoksen menoja sisältyy jo laajemmin noin kolmen ja puolen prosentin kokonaisosuuteen. Lisäksi on varmistettava nopea ja kohdennettu varoittaminen drooniuhkista. Viimeistään viime viikon perjantain tapahtumat osoittivat, että droonien havaitsemis- ja torjuntakykyjen vahvistamisen lisäksi kansalaistiedottamisessa on todellakin parantamisen varaa, jotta luottamus viranomaistoimintaan palautuisi ja säilyisi. Järjestelmien on kyettävä välittämään selkeä tieto ilman viivytystä suoraan uhka-alueella oleville, kohdennetusti. Pelkkä varoittaminen ei kuitenkaan riitä, mikäli kansalaiset ja yhteiskunta eivät tiedä, kuinka varoittamisen jälkeen tulisi toimia. Tällä sektorilla riittää hallituksella ja erityisesti sisäministerillä reilusti petrattavaa. Nyt tarvitaan päätöksiä, poliittista ohjausta ja toimeenpanoa. Suomi ei voi käyttää vuosia siihen, mitä esimerkiksi Ukrainassa saatiin jalalle aivan muutamassa päivässä. Myös hajautettu pelastustoimi on tae sille, että riittävät pelastuspalvelut toimivat koko maassa. Siksi keskusta ei kannata pelastustoimen valtakunnallistamista. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole vain viranomaistoimintaa. Kunnilla, kaupungeilla ja järjestöillä, samoin kuin kansalaistoiminnalla ja ihmisten omatoimisuudella, on tärkeä rooli ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamisessa. Arjen turvallisuus on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Turvallisuus on myös yhteistyötä, yhteisöllisyyttä, ennalta ehkäisyä ja vastuuta toisistamme. Kun nuoria tuetaan, yksinäisyyttä ehkäistään ja ihmisten varautumista vahvistetaan, samalla rakennetaan koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Kun huolehdimme turvallisuudesta, huolehdimme samalla koko Suomen elinvoimasta ja yhtenäisyydestä ja meidän yhteisestä tulevaisuudesta.