Arvoisa puhemies! Suomessa ihmiset voivat luottaa siihen, että apua saadaan hädän hetkellä, viranomaisiin voidaan luottaa ja yhteiskunta pysyy vakaana myös vaikeina aikoina. Juuri luottamus viranomaisiin ja yhteiskunnan vakauteen on yksi suomalaisen yhteiskunnan keskeisimmistä voimavaroista. Viime vuosien aikana turvallisuusympäristömme on muuttunut radikaalisti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, lisääntynyt hybridivaikuttaminen, kyberuhat, järjestäytynyt rikollisuus sekä vakavoitunut nuoriso- ja jengirikollisuus näkyvät myös Suomessa. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus eivät enää ole toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan ne kytkeytyvät toisiinsa yhä tiiviimmin. Nyt käsittelemme hallintovaliokunnan mietintöä koskien valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. Selonteossa arvioidaan Suomen sisäisen turvallisuuden keskeisimpiä uhkia ja sitä, miten viranomaisten toimintakykyä, yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja kansalaisten turvallisuutta vahvistetaan tulevina vuosina. Arvoisa puhemies! Selonteossa nostetaan perustellusti esiin vakavan nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvu. Vaikka suurin osa nuorista ei rikoksia tee, kasautuu rikollisuus yhä enemmän pienelle joukolle nuoria, jotka syyllistyvät toistuvasti vakaviin rikoksiin. Samalla väkivaltarikokset julkisilla paikoilla ovat lisääntyneet, ja entistä useammin uhri on tekijälle entuudestaan tuntematon. Myös ampuma-aseiden, teräaseiden ja räjähteiden hallussapito yleisillä paikoilla on kasvanut. Kuten hallintovaliokunta mietinnössään aivan oikein korostaa, rikoskierteeseen on pystyttävä puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla viranomaisilla on oltava riittävät keinot puuttua vakavaan rikollisuuteen nopeasti ja tehokkaasti. Sisäiseen turvallisuuteen liittyy kuitenkin paljon muutakin kuin rikollisuus. Selonteossa käsitellään laajasti hybridivaikuttamista, rajaturvallisuutta, kyberuhkia ja kriittisen infran suojaamista. Viime vuosina Itämerellä on havaittu kaapelivaurioita, satelliittipaikannuksen häirintää ja Venäjän varjolaivaston toimintaa, jotka kaikki ovat lisänneet turvallisuusriskejä Suomen lähialueilla. Samaan aikaan Suomen pitkä itäraja on sekä Euroopan unionin että Naton ulkoraja. Kuten hallintovaliokunta toteaa, muuttunut turvallisuusympäristö korostaa rajaturvallisuuden merkitystä entisestään tilanteessa, jossa turvallisuusuhat voivat ilmetä hyvin nopeasti ja monimuotoisesti. Selonteon keskeinen viesti on se, että turvallisuus rakentuu ennen kaikkea toimivista viranomaisista ja yhteiskunnan kyvystä varautua erilaisiin häiriötilanteisiin. Poliisi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi, Tulli ja muut turvallisuusviranomaiset ovat usein ensimmäisiä toimijoita tilanteessa, jossa turvallisuusuhat alkavat näkyä käytännössä. Siksi niiden toimintakyvystä, resursseista ja toimivaltuuksista on huolehdittava pitkäjänteisesti. Hallintovaliokunta korostaa mietinnössään myös viranomaisten yhteistyön merkitystä. Turvallisuusuhat eivät noudata hallinnollisia rajoja, minkä vuoksi viranomaisten tiedonkulun, yhteisen tilannekuvan ja käytännön yhteistyön on toimittava saumattomasti kaikissa tilanteissa. Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden merkitys korostuu maailmassa, jossa uhat muuttuvat nopeasti ja ovat entistä vaikeammin ennakoitavia. Turvallinen yhteiskunta ei synny itsestään. Se edellyttää toimivia viranomaisia, vahvaa varautumista ja ennen kaikkea sitä, että turvallisuudesta pidetään kiinni myös muuttuvassa ja aiempaa epävarmemmassa maailmassa. — Kiitos. [Mika Kari: Olipa fiksu ja asiallinen puhe!]