Kiitos, kunnioitettu puhemies! Nyt todellakin käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta. Muistini mukaan tavallisesti tätä lainanottovaltuutta muutettiin aina noin vaalikauden viimeisenä vuonna. Silloin havaittiin, että valtion täytyy ylläpitää maksuvalmiutta ja saada liikkumatilaa maksimivelanoton ja todellisen velanoton välille. Nythän ollaan tilanteessa, että tämä nykyinen lainanottovaltuus täyttyisi vuoden 26 jälkimmäisellä puoliskolla eli syksyllä, ja todellakin tätä liikkumatilaa täytyy saada, koska täytyyhän valtion hoitaa omat lakisääteiset maksunsa, lainojen uusiminen ja muut menot. Jos meiltä puuttuisi tämä joustavuus valtion lainanhallinnassa vaikka kassavaihteluitten takia, niin sittenhän meillä tämä liian pieni lainanottovaltuus eli lainakatto vaikuttaisi lainanoton ajoituksiin ottaen huomioon todellakin sen, että näitä lainoja uusitaan. Jotta me saadaan kustannustehokas lainanotto, se edellyttää sitä, että todellisen lainan ja velkakaton välillä on tietty liikkumatila. Todellakin kun vuonna 24 tätä viimeksi nostettiin, tällä nostolla päästään ensi vaalikauden loppupuolelle elikkä vuoteen 2030. Toivottavasti näin menee. Tässä esityksessä muutetaan myöskin tätä lyhyttä lainanottovaltuutta, ja se lisää joustavuutta. Lyhyen ja pitkän lainanottovaltuuden suhdetta vähän muutetaan lyhyen lainanottovaltuuden hyväksi. Mehän eletään sellaista aikakautta, että me emme oikein voi tietää. Meillä näkymä sinne puoli vuotta eteenpäin maailmantilanteessa on aika heikko, ja kaikenlaisia šokkeja saattaa tulla, joten tämä lyhyen lainanottovaltuuden kasvattaminen on sinänsä hyvä. Kuten esityksessä sanotaan, tämä itsessään lisää vuoden 27 menoja ja ennakoitavuus kasvaa useammalla vuodella. Sitten vielä viimeinen nosto tähän. Tämä velkakaton kasvattaminen itsessään, niin kuin täällä edustajat ovat aikaisemmin todenneet, ei poista sitä, että valtion tulot ja menot täytyy saada lähemmäksi toisiaan. Pitkällä aikavälillä meidän täytyy saada valtiontalous tasapainoon.