Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista on tovereiden mukaan ja myöskin mielestäni kelvoton. Tämän esityksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman laissa edellytettyä perusteltua syytä, jos kysymyksessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä, eli työnantajan aloitteesta työsopimuksen voisi tehdä määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä. Sen lisäksi lomautusilmoitusaikaa lyhennettäisiin 14 päivästä seitsemään päivään. Hallituksen esitys ylipäätään lisää määräaikaisia työsopimuksia, varsinkin perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia. Vuoden mittaisen perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen jälkeen työnantaja pystyisi edelleen tekemään perustellun määräaikaisen työsopimuksen, eli työnantajan ei ole tarvetta arvioida pysyvää työvoiman tarvettaan. Nämä hallituksen esityksen muutokset ovat EU:n määräaikaisdirektiivin vastaisia esityksiä, sillä EU:n määräaikaisdirektiivihän lähtee siitä, että määräaikaisia työsopimuksia tulee vähentää eikä suinkaan lisätä. Määräaikaisten työsopimusten käytön sekä irtisanomismahdollisuuden laajentaminen heikentää merkittävästi työntekijöiden työsuhdeturvaa sekä lisää epätyypillisten työsuhteiden käyttöä. Tämä kehityssuunta on täysin päinvastainen verrattuna EU:n linjauksiin, joissa näitä epätyypillisiä määräaikaisia työsuhteita on pidetty tilapäisenä ratkaisuna työntekijän pääsemiseksi työmarkkinoille. Nämä hallituksen esittämät muutokset heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa ja työsuhdeturvaa ilman mitään tasapainottavia toimia. Tämä muuttaa työntekijän oikeudellista asemaa tavalla, jonka voidaan arvioida lisäävän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten työsuhdemuoto ylipäätään heikkenee, sillä onhan 1.1.2026 tullut voimaan irtisanomissuojan heikennys, joka yhdessä tämän esityksen kanssa heikentää kokonaisuutena työntekijöiden työsuhdeturvaa merkittävällä tavalla. Ylipäätään tämän lakimuutoksen vaikutukset työllisyyteen ja talouteen ovat vähäisiä. Sen lisäksi myöskin vaikutus tuottavuuteen ja sitä kautta talouskasvuun on epäselvä. Työntekijän mahdollisuus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus kuuden kuukauden jälkeen on myöskin tuottavuusvaikutukseen osaltaan vaikuttava kirjaus. Suomessahan käytetään tällä hetkellä EU-maihin nähden keskimääräistä vähemmän määräaikaisia työsuhteita ja vakituisten työsuhteiden irtisanomissuoja on OECD-vertailussa melko keskimääräisellä tasolla, joten ei voida päätellä, että tämä lakimuutos olemassa olevan tiedon valossa lisäisi työllisyyttä Suomessa. Tällä lakimuutoksella voidaan osoittaa ja tunnistaa olevan tutkimuskirjallisuuden perusteella lasten saamista myöhentävä vaikutus, joka voi olla Suomen vallitsevassa tilanteessa myös vaikutus lopulliseen syntyvyyteen. Tämän lakimuutoksen arvioidaan koskettavan joitain tuhansia synnytysikäisiä, jotka työskentelisivät ilman perusteltua syytä solmitussa määräaikaisessa työsuhteessa. Jo tällä hetkellä yleisin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Raskaus- ja perhevapaasyrjintätapaukset muodostavat tälläkin hetkellä merkittävän osan tasa-arvovaltuutetuille ilmoitetuista syrjintäepäilyistä. Kuten todettua, tämä hallituksen esitys lisää määräaikaisia työsuhteita, perusteettomia määräaikaisia työsuhteita sekä myöskin raskaus- ja perhevapaasyrjintää.