Arvoisa rouva puhemies! Täällä salin puolella — jos jätetään nyt puhemies, joka olette myös tietysti kansanedustaja — meitä on sataprosenttinen keskustalainen yleisö. Minä nyt toivon, että kollegat Mehtälä ja Kontu eivät kovin välihuutele tähän minun puheeni päälle. — Ennallistamisesta tosiaan puhutaan, ja täällä on taas tykätty vähän muistella vanhoja, tyyliin mitä susiin tulee ja edelliseen hallitukseen, mutta ne nyt lähinnä herättivät hilpeyttä sekä vaivaantuneisuutta, elikkä ei niistä sen enempää. Ne asiathan ovat menossa hyvään suuntaan susien osalta ja toivottavasti muidenkin petojen. Kun täytin pyöreitä vuosia — tästä on useampi vuosi jo aikaa — olin Saksassa jokiristeilyllä, Mosel taisi olla se joki, ja sain lahjakortin, niin että oli varaa mennä. Siellä joen varressa oli proomuja, ja sitten sieltä vuorenrinteestä ajoivat maata niihin proomuihin, ja kysyin oppaalta, että mitä tässä oikein touhutaan, ja hän sanoi, että ne ovat hollantilaisia, jotka ostivat tuon vuorenrinteen, ja ne ajavat sinne Hollantiin sitä padoksi. Nyt tietysti kun täällä mainittiin, että Amsterdamista voisi aloittaa tämän ennallistamisen, niin kyllä siinä kävi mielessä, että jospa ne ajavat ne maat takaisin sinne vuorenrinteelle Saksaan, mutta voi olla, että... Jos Suomessa olisi tämmöinen, niin mehän varmaan oltaisiin jo sitä tekemässä. Ennallistamisasetuksen toteutuksen tulee Suomessa perustua reaalipolitiikan periaatteelle, ja mitä tässä tarkoitan ennallistamisen yhteydessä reaalipolitiikalla, niin sitä, että se tunnistaa ja tunnustaa Suomen erityispiirteet ja ottaa huomioon maa- ja metsätaloudelle sekä yksityisille maanomistajille kohdistuvat vaikutukset täysimääräisinä. Mikäli näin ei tehdä, ei hyväksyttävyyttä voida varmistaa, epäluottamus kasvaa, eivätkä mitkään tavoitteet toteudu. Tämän tyyppisissä asioissa nämä hyväksyttävyys ja luottamus ovat ihan keskiössä. Tästä aiheesta nimittäin tulee todella paljon yhteydenottoja aina kun metsänomistajia tapaa. Epätietoisuus on aina ikävä tilanne. Ennallistamista ei pidä myöskään nähdä erillisenä toimenpiteenä muista luontoon liittyvistä kysymyksistä. Sen täytyy olla yhteensopiva luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja ilmastotoimien kanssa. Samalla on aina ja kaikissa tilanteissa huolehdittava maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksistä, mikä on välttämätöntä Suomen huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta. Jos tämmöistä vanhaa sanontaa käyttää, niin mitä pienemmästä sontaluukusta katsottuna ennallistamisen toimeenpanoa suunnitellaan, sitä huonompi sen lopputulos on, niin kuin meillä tietysti kaikilla — jos me katsomme kovin kapeasti asioita, niin lopputulos on aina huono, kaikkien kannalta. Arvoisa puhemies! Ennallistamisasetus antaa Suomelle liikkumavaraa, ja se tulee hyödyntää täysimääräisesti. On arvioitu tosiaan, niin kuin edustaja Mehtälä edellisessä puheenvuorossa jo mainitsi, että jopa kaksi miljardia euroa vuodessa menisi metsien vientituloista vuoteen 2050 saakka. Tähän ei Suomella ole varaa, varsinkaan tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Tämän vuoksi tulee ottaa käyttöön myös uusia toimintamalleja. Tänään on luontoarvomarkkinat mainittu moneen kertaan, ja ne ovat tosiaankin erinomainen väline. Ne perustuvat vapaaehtoisiin toimiin, joissa ympäristöhyödyt ja kustannustehokkuus on mahdollista yhdistää. Pelkästään markkinoiden varaan ennallistamista ei pystytä jättämään, mutta ne voivat täydentää sääntelyä siten, että toimien hyväksyttävyyttä saadaan lisättyä. Vapaaehtoiset luonnonarvomarkkinat mahdollistavat myös yksityisen rahan saamisen tukemaan ennallistamisen tavoitteiden toteutumista. Nyt eletään niitä aikoja, jolloin ratkaistaan, tarjotaanko suomalaiselle maanomistajalle ja suomalaiselle metsänomistajalle vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteistyötä vai pahimmillaan omistusoikeuksien yli kävelevää, pakottavaa normiohjausta. Täällä jo vihjailtiin seuraavaa hallitusohjelmaa, mitä erilaista lainsäädäntöä sinne tulisi, joka osuisi välittömästi suomalaiseen metsätalouteen. Tämän pakottavan normiohjauksen osalta voin varmuudella sanoa, ettei siitä seuraa mitään hyvää kenenkään kannalta. — Kiitos.