Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyse on siis työsopimuslain muuttamisesta, ja esittelen nyt valiokunnan siitä tekemän mietinnön. Mietintö sisältää myös kaksi vastalausetta, joista varmaan sitten kuullaan perusteluineen tämän keskustelun yhteydessä. Tällä hetkellä Suomen työmarkkinoiden suurin ongelma on avoimien työpaikkojen vähäisyys, ja tämän esityksen tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Näitä tavoitteita työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeinä ja puoltaa tämän lain hyväksymistä tietyin muutoksin. Tässähän on kyse kolmesta eri asiasta. Ensimmäinen on se, että lakiesityksen mukaan jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman laissa edellytettyä perusteltua syytä. Alkuperäisessä esityksessä oli mahdollista jakaa tämä vuoden aika kolmeen eri jaksoon, mutta siitä valiokunnan mietintöesityksessä on luovuttu, eli nyt se jakso voi olla vain yksi jakso ja enintään vuoden ajaksi. Jos se jakso on lyhyempi kuin vuosi, niin silloin se on vain se yksi jakso kuitenkin. Sen jälkeen on tehtävä, jos työsuhde jatkuu, joko toistaiseksi jatkuva tai perusteltu määräaikainen työsopimus. Tämä oli siis ensimmäinen kohta. Lisäksi valiokunta teki sellaisen muutoksen, että kun tässä on kyse aina uudesta työsopimuksesta, niin jos se tehdään saman henkilön kanssa, jonka kanssa on tehty aiemmin, niin se aika silloin, koska voidaan tehdä uudelleen ilman perustetta oleva määräaikainen työsopimus saman henkilön kanssa, oli hallituksessa kaksi vuotta, mutta se muutettiin viiteen vuoteen. Tämä muutos tehtiin nimenomaan sen takia, että joissain pitkissä perhevapaatilanteissa, joissa ollaan esimerkiksi useampi lapsi saatu, on ollut mahdollista, että tämä kaksi vuotta olisi jäänyt lyhyeksi ajaksi, ja sen takia tämä muutettiin viiteen vuoteen. Nämä valiokunnan tekemät muutokset ovat tämän mietinnön mukaan erityisen myönteisiä nimenomaan esitysten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten kannalta. Toisena asiana tässä esityksessä on työnantajan takaisinottovelvollisuudesta luopuminen siinä tilanteessa, jossa työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 50, ja tämä muutos keventää hallinnollista taakkaa erityisesti pk-yrityksissä. Kolmantena asiana tässä on lomautusilmoitusajan lyhentäminen 14 päivästä 7 päivään, ja samalla säädettäisiin mahdollisuudesta sopia työpaikkakohtaisesti lakiin perustuvan lomautusilmoitusajan noudattamisesta. Lomautusilmoitukseen liittyen säädettäisiin myös niin sanotusta vastaanotto-olettamasta. Tämä siis tarkoittaa sitä, että voidaan sopia, että tämä lomautusilmoitusaika lyhenee puoleen. Tämän sopimuksen voi tehdä työntekijöiden puolelta ja ensisijaisesti luottamusmies tai luottamusvaltuutettu tai sitten yhteistoimintaedustaja. Tämäkin oli valiokunnan tekemä pieni muutos. Näillä kaikilla henkilöillä on tehostettu työsuhdeturva, joka tietysti takaa sitten sen neuvottelumahdollisuuden. Eli nämä pienet täsmennykset tähän tehtiin. Tässähän on kyse siitä, että jos tämä lomautusilmoitusaika päätetään lyhentää, niin se helpottaa silloin vaikeuksissa olevan yrityksen toimintaa, koska usein yritys on aika isoissa vaikeuksissa, jos se joutuu lähtemään irtisanomisiin tai lomautuksiin, ja se samalla suojaa myöskin jäljellä olevia työpaikkoja. Arvoisa rouva puhemies! Vielä lopuksi: Valiokunta on päättänyt tehdä lausuman, jonka luen tässä sanasta sanaan: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tarkoin ja arvioi ilman perusteltua syytä tehtäviä määräaikaisia työsopimuksia koskevien säännösten sukupuolivaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimiin, jos hallituksen esityksen vaikutusarvioissa mainitut naisten työmarkkina-aseman heikennykset toteutuvat käytännössä. Selvitys seurannan ja arvioinnin tuloksista on annettava työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2029 loppuun mennessä.” Eli näillä mainitsemillani muutoksilla valiokunta siis puoltaa tämän lakiesityksen etenemistä, ja kuten totesin alussa, tästä on tehty valiokunnassa kaksi vastalausetta, jotka varmaan täällä sitten erikseen esitellään. — Kiitos.