Arvoisa herra puhemies! Suomessa on maailman puhtaimmat vedet ja pitkät perinteet kalastuksessa. Silti olemme tilanteessa, jossa ammattikalastus on ollut ahtaalla jo pitkään. Sääntely on usein tuntunut siltä, että se enemmänkin jarruttaa kuin auttaa heitä, jotka haluavat elantonsa merestä tienata. Nyt meillä on käsissämme lakimuutos, jolla vihdoin puretaan turhaa byrokratiaa ja annetaan suomalaiselle kalastajalle välineitä pärjätä paremmin omalla työllään. Ajattelen niin, että tässä ei ole kyse vain lainsäädännöstä vaan myös siitä, että suomalainen kala päätyy suomalaisiin ruokapöytiin ja kalastajalla on mahdollisuus saada työstään ansaittu korvaus. Lakimuutos parantaa kalastajan mahdollisuuksia kehittää ammatinharjoittamistaan ja yritystoimintaansa. Jatkossa kalastaja voi käyttää omia kalastusoikeuksiaan lainan vakuutena pankissa. Tämä on iso muutos. Se tarkoittaa sitä, että nuori kalastaja tai kalustoa uusiva yrittäjä voi saada rahoitusta uusiin investointeihin, vaikkapa nykyaikaisempaan alukseen, käyttämällä vakuutena omaa ammattitaitoaan ja oikeuttaan kalastaa. Näin varmistamme, ettei meidän kalastuslaivastomme ruostu käsiin, vaan ala pysyy elinvoimaisena ja teknisesti paremmassa kunnossa. Toiseksi hallitus tarttuu tässä kohtuuttomuuksiin. On ollut täysin järjetöntä, että kalastaja on voinut menettää kalastusoikeutensa, jos kiintiötä ei ole käytetty, vaikka syynä olisi huono saalisvuosi tai viranomaisen asettama kalastuskielto. Tähänkin tulee nyt muutos. Nimittäin jos meri on tyhjä tai laki kieltää kalastamisen, kalastajaa ei enää rangaista siitä oikeuksien menettämisellä. Meidän on seisottava kalastusyrittäjän ja ammatinharjoittajan puolella, kun olosuhteet ovat vaikeat — toki myös muiden yrittäjien ja ammatinharjoittajien puolella, mutta nyt tässä esityksessä on kyse nimenomaan kalastamisesta. Kolmanneksi tässä huolehditaan myöskin silakan rysäkalastuksesta. Perinteinen rysäkalastus on monelle rannikon asukkaalle tärkeä elinkeino. Hallitus nostaa Pohjanlahden silakan rysäkiintiön alarajaa 4 000:sta 5 000 tonniin. Samalla pidetään huolta siitä, että jos kiintiötä jää yli, se voidaan siirtää troolareille syyskuun lopun jälkeen pyydettäväksi vuoden loppuun saakka noin parinkymmenen tuhannen tonnin silakkakiintiön osalta. Näin toimien kiintiötä ei jätetä hyödyntämättä byrokratian takia, eli järki käteen tässäkin asiassa. Lopuksi on todettava, että nämä muutokset vähentävät ministeriön hallinnollista taakkaa ja palauttavat vastuuta sinne, minne se kuuluu: kalastusyrityksille ja ammatinharjoittajille. Valtion tehtävä on luoda puitteet eikä vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista. Hallituksen tavoite on, että vielä kymmenen ja kahdenkinkymmenen vuoden päästä meillä on edelleen suomalaisia kalastajia, jotka pystyvät elättämään itsensä ja perheensä sekä tuottamaan terveellistä suomalaista kalaa kansalaistemme ravinnoksi tällä arvokkaalla työllään. Tämä lakiesitys on askel oikeaan suuntaan, kohti itsenäisempää ja kannattavampaa suomalaista kalataloutta. Kiitos ministerille tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan.