Arvoisa rouva puhemies! Keneltäkään ei pitänyt vaatia kohtuuttomia, näin julisti pääministeri Orpo vahvoista välittävää hallitusohjelmaansa selatessaan. Orpon hallitus on tehnyt sosiaaliturvaan Suomen historian suurimmat sosiaaliturvaleikkaukset — sosiaaliturvaleikkaukset, joiden yhteisvaikutukset kasautuvat erityisesti lapsiperheisiin, yksinhuoltajiin ja yksin asuviin. Sosiaali- ja terveysministeriön oman arvion mukaan 31 000 uutta lasta putoaa köyhyysrajan alapuolelle, vaikka hallitus omin sanoin tavoitteli perheiden hyvinvoinnin vahvistamista. Hallituksen tavoitteena oli myös puolittaa toimeentulotukea saavien määrä. Todellisuudessa viimesijaista etuutta eli toimeentulotukea saavien määrä on kääntynyt laskuun, ja nyt Kelassa pohditaan, onko yhdeksän ja puoli euroa enää ihmisarvoiseen elämään riittävä summa päivässä — ei ole. Tuolla summalla ei nyky-Suomessa elä. Eurostatin mukaan Suomen työllisyyskehitys on ollut EU:n heikointa. Erityisen huolestuttava on nuorten tilanne: alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on jo lähes 80 000. Tämä ei ole vain hetkellinen talousongelma. Pitkittynyt nuorisotyöttömyys jättää jälkiä koko yhteiskuntaan, osaamiseen, hyvinvointiin ja tulevaisuudenuskoon, ja juuri siksi talouspolitiikka ei voi olla vain excel-taulukoita. On kysymys siitä, millaista tulevaisuutta rakennamme. Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut perusturvaa tavallisilta suomalaisilta ihmisiltä, ja samaan aikaan ruoka, lääkkeet ja arjen välttämättömät menot kallistuvat. Nyt hallitus laittaa sairastamisenkin yhä enemmän tavallisen ihmisen maksettavaksi. Hallitus lupasi parantaa hoitoonpääsyä, mutta todellisuudessa suomalaiset joutuvat odottamaan terveyskeskukseen pääsyä entistä pidempään. Kun hallitus leikkasi terveyskeskuksilta 130 miljoonaa euroa ja romutti hoitotakuun, yli kaksi viikkoa lääkäriaikaa odottavien määrä kaksinkertaistui. Terveyskeskusmaksut ja poliklinikkamaksut nousevat rajusti juuri silloin, kun ihminen on heikoimmillaan. Samaan aikaan palveluverkkoa karsitaan, hoito karkaa kauemmaksi ja hoitajia ei ole tarpeeksi. Tutkijat varoittavatkin, että syöpä- ja sydänsairauksien hoitotulokset ovat Suomessa heikentyneet suhteessa muihin Pohjoismaihin juuri siksi, että ihmiset eivät pääse ajoissa perusterveydenhuoltoon. Silti hallitus jatkaa asiakasmaksujen korotuksia ja leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta lisää. Miksi hallitus ajaa tietoisesti alas julkista terveydenhuoltoa ja rakentaa Suomeen mallia, jossa hoitoonpääsy riippuu yhä enemmän ihmisen lompakon paksuudesta? Arvoisa puhemies! On totta, että kriisit maailmalla vaikuttavat myös Suomen talouteen, mutta kriisejä on ollut aiemminkin. Monissa aiemmissa kriiseissä Suomi on selvinnyt verrokkimaidensa kanssa, mutta nyt me erotumme joukosta kielteisellä tavalla ja olemme negatiivisessa kehityksessä Euroopan kärkimaa eli huonoimman työllisyys- ja talouskehityksen maa. Se on ikävä tosiasia. Arvoisa puhemies! Kunnat vastaavat arjen tärkeimmistä palveluista. Kun niiden rahoitusta leikataan, vaikutukset näkyvät väistämättä kouluissa, päiväkodeissa ja lasten arjessa. Monissa pienemmissä kunnissa liikkumavara on vähäinen. Silloin yksittäisetkin leikkaukset voivat johtaa vaikeisiin päätöksiin palveluista. Yli puolet leikkauksista osuu silloin esi- ja perusopetukseen ja merkittävä osa varhaiskasvatukseen. Tämä on huolestuttavaa aikana, jolloin oppimisen tukea pitäisi pikemminkin vahvistaa. Koulutuksesta ja lasten palveluista ei pidä leikata. Kyse on investoinneista tulevaisuuteen.