Arvoisa rouva puhemies! Tuossa debatissa kuului tuolta oikeasta laidasta aika monta puheenvuoroa, että hallitus on onnistunut loistavasti — Vähämäki, Koskela ja keitähän kaikkia siellä on — mutta tulostaulu näyttää lopputulosta 0—3. Yksikään hallituksen päätavoitteista ei ole onnistunut. Kyllä minä päävalmentajana nostaisin käden pystyyn ja toteaisin, että eiköhän tämä riitä, vai vaihdetaanko joukkuetta. Pelkästään leikkaamalla ja sopeuttamalla ja työmarkkinoita romuttamalla ei talouden muutosta saada aikaan. Tämä malli on vienyt suomalaisen luottamuksen tulevaisuudennäkymiin, ja se heijastuu erityisesti sisämarkkinoihin ja talouteen. Kolme vuotta olemme esittäneet joka vuosi ison joukon vaikuttavia toimenpiteitä, joilla tätä talouskasvua ja kasvua voitaisiin rakentaa. Niin kaikki muutkin oppositiopuolueet. Ja edelleen kuuluu täältä ministeriaitiosta, että ”ei ole esitetty vaihtoehtoja”. Suojaosien poiston palautus, työttömyysturva, asumisen veronkevennysten kohdentaminen pieni- ja keskituloisiin, pienten kasvuyritysten alv-rajan nosto, tukipaketti rakennusalalle, joka nyt lopultakin sitten pienimuotoisena tuli, sekä vihreän siirtymän kasvuyritysten investointikannustimet. Näitä esimerkiksi olemme useamman vuoden ajan jo esittäneet. Hallitus on keskittynyt pääasiallisesti haukkumaan oppositiota. Sillä ei ole vaihtoehtoja, niin kuin ei tänäänkään. Kyllähän tämä näyttäytyy ulospäin enemmänkin jälkien peittämisenä hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan osalta. Parhaillaan valiokuntakierroksella oleva julkisen talouden suunnitelma osoittaa sen, että hallitus on epäonnistunut totaalisesti talous-, kasvu- ja työllisyyspolitiikassa. Hallitus ei ole pystynyt rakentamaan uskottavaa polkua alijäämien hallintaan ja kestävään kasvuun. Velkaantumisen osalta Orpon budjettitalouden alijäämäkertymä tulee olemaan hallituskauden lopussa ennusteen mukaan yli 54 miljardia. Parjatulla Marinin hallituskaudella korona, käynnistyneet sotatoimet Ukrainassa ja energiakriisi painoivat velkasaldon 46 miljardiin. Pelkästään vuonna 2020, pahimpana koronavuonna, jouduimme ottamaan näihin toimenpiteisiin 18,3 miljardia velkaa, ja sen pääosin laaja enemmistö eduskunnassa hyväksyi, jotta saisimme Suomen pyörät pidettyä pyörimässä ja suomalaiset hoidettua ja suojattua koronalta ja koulut ja julkiset palvelut toimisivat. Jos tämän laskun ottaa pois tuosta Marinin hallituksen velasta, niin tämä hallitus on ottanut velkaa kaksi kertaa niin paljon kuin edellinen hallitus. Suurin syy hallituksen epäonnistumiseen on ympäröivän maailman vaikutusten rinnalla työllisyystoimien ja kasvun rakentamisen täydellinen epäonnistuminen. Hallitus on tosiaan pääasiallisesti keskittynyt työllisyystoimissaan työntekijän aseman heikennyksiin, niin sanottuun työmarkkinakentän uudistamiseen sekä sosiaaliturvan heikennyksiin, joilla kuviteltiin luotavan kymmeniätuhansia työpaikkoja tähän maahan. Hallituksen tavoite sadastatuhannesta uudesta työpaikasta on muuttunut vain höttöiseksi unelmaksi. Pitkäaikaistyöttömyys on räjähtänyt 140 000:een eli 50 000 enemmän kuin hallituskauden alussa. Työllisyysaste on laskenut kaksi ja puoli prosenttia, ja alle 30-vuotiaitten työttömien osuus on jo 80 000. Kehysriihessä ensi vuodelle ajoitettujen noin 400 miljoonan euron aiempien säästöpäätösten kohdentamisten lisäksi hallitus päätti myös noin miljardin kasvu- ja muista toimista. Osa niistä on määräaikaisia ja kumulatiivisia. Ne ajoittuvat myöhemmin kehyskaudelle. Näitä toimia ei hallitus käytännössä rahoita mitenkään. Orpon hallitus on myös päättänyt ensi vaalikaudelle ajoittuvista merkittävistä menolisäyksistä, esim. puolustus- ja investointikannustuksista ja veronkevennyksistä, mutta niiden rahoitukseksi ei ole tehty päätöksiä. Nykyisen hallituksen päättämien menojen lisäysten ja veronkevennysten rahoittamisen lykkääminen tulevalle hallitukselle on kyllä täysin vastuutonta.